Laura Ikonen, Kati Retsu-Heikkilä ja Kati Strandman-Kilpeläinen työskentelivät samalla lääkäriasemalla vuosia. Noin vuosi sitten omistajat ilmoittivat ajavansa kivijalkatoiminnan alas.
Omaan tekemiseen luottava lääkärikolmikko päätti tuolloin ottaa vetovastuun yrittäjinä. He ostivat samalla myös oikeuden käyttää PerusTerveys-brändiä.
”Meillä oli vahva luottamus tiimiimme ja toimintamalliimme. Kokeneet sairaanhoitajat päättivät jatkaa mukana, mikä edesauttoi päätöksentekoa. Pitkienkin hoitosuhteiden säilyminen oli myös yksi merkittävä syy jatkaa toimintaa”, kolmikko kertoo.
Osa yhteisöä
Yrittäjille oli tärkeää lähteä kehittämään juuri Ritaharjun toimipistettä.
”Ritaharjun Ideapark on Pohjois-Oulun aktiivinen keskus. Asiakkaat ovat löytäneet lääkäriasemamme hyvin. Yhteisöllisyys ja paikallisuus ovat vahvasti toiminnassamme mukana. Osallistumme muun muassa aktiivisesti kauppakeskuksen yhteisiin tapahtumin”, Ikonen kertoo.
”Suunnitelmissa on järjestää asiakasiltoja ja nallelääkärivastaanottoa sekä vierailla paikallisten yhdistysten luona pandemiatilanteen laantuessa”, Retsu-Heikkilä jatkaa.
PerusTerveys tekee yhteistyötä myös paikallisten, saman arvopohjan jakavien yritysten kanssa. Muun muassa pyykkihuolto, siivouspalvelut ja IT-tuen palvelut ostetaan pk-yrityksiltä.
”Kun on alkanut itsekin yrittäjäksi, on havainnut sen, miten tärkeää on tukea paikallista yrittäjyyttä. Hankimme palvelut mielellämme läheltä pienemmistä firmoista, joiden palvelu on asiakaslähtöistä ja joustavaa”, Ikonen toteaa.
”Kommunikointi on helpompaa pienten yritysten kanssa ja vuoropuhelu toimii; toiveemme otetaan huomioon ja tulemme kuulluiksi”, Retsu-Heikkilä lisää.
Potilas etusijalla
Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen on myös lääkäriaseman motto. Tavoitteena on pohtia yhdessä potilaan kanssa, mikä olisi juuri hänelle paras hoitoratkaisu. Potilasta ja hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisuutena.
”Potilas on itse oman elämänsä asiantuntija, hänen tulee saada olla kuskin paikalla sairauksiensa suhteen. Lääkärin rooli on auttaa ja tukea häntä tekemään hyviä, lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvia valintoja hyvinvointinsa eteen”, Retsu-Heikkilä painottaa.
”Monesti keskustelu potilaan kanssa on myös motivaation herättelyä. Ilman perusteluita esimerkiksi lääkkeiden käyttö voi tuntua ikävältä. Kun kohonnut verenpaine tai kolesteroli ei tunnu välttämättä voinnissa, niin potilas ei koe tarvitsevansa lääkkeitä. Yhdessä pohditaan hyötyjä ja mahdollisia haittoja pitkällä aikavälillä”, Kati Strandman-Kilpeläinen toteaa.
Kaikki asiat eivät aina ratkeakaan kerralla, vaan tarvitaan aikaa ja luottamuksellinen hoitosuhde. PerusTerveydessä on paikalla aina sama tuttu lääkäri-hoitajatiimi ja potilas saa halutessaan omalääkärin ja -hoitajan. Hoidonjatkuvuus on tutkitusti kaikkien etu.
Sote-uudistukseen on kirjattu, että sen aiheuttamat muutokset koituisivat potilaan parhaaksi.
Laura Ikonen toivoo, että potilaan paras toteutuisi ja palvelu järjestettäisiin potilaslähtöisesti.
”Raja-aitojen pitäisi kaatua aidon yhteistyön rakentamisen tieltä. Tälläkin hetkellä potilas saattaa käydä välillä terveysasemalla ja välillä meillä. Yhteistyö voisi olla vielä mutkattomampaa hoitokäytäntöjen ollessa yhtenäiset ja palvelusetelin tullessa käyttöön. PerusTerveyden kaltainen ketterä toimija tarjoaa mahdollisuuden potilaalle päästä oikea-aikaisesti hoitoon”, Ikonen toteaa.
Kati Retsu-Heikkilän haaveissa on myös aito kumppanuus ja vuoropuhelu eri tahojen kanssa. Palveluseteliin hän toivoo laatukriteereitä.
”Kun ostetaan perusterveydenhuollon palveluita, ostetaan yleislääketieteen erityisosaamista. Olisi järkevä ostaa myös hoidon jatkuvuutta, jolloin niin potilas kuin koko järjestelmä hyötyisi ja tuotettaisiin terveyshyötyä. Palvelusetelit mahdollistavat pienempien toimijoiden mukaantulon, ja potilas saisi aidosti valita hoitavan tahonsa”, Retsu-Heikkilä painottaa.