Huomisissa kunnallisvaaleissa jaetaan lähes 12 000 valtuustopaikkaa ja päätetään, ketkä määräävät kuntapalvelujen sisällön. Mutta vaaleissa ratkeaa myös se, kumpi kahdesta suuresta hallituspuolueesta on vahvempi.
Vaalihymyt on kohta hymyilty ja -kättelyt kätelty. Noin 40 000 valtuustoehdokkaalla on vielä tämä päivä aikaa vaikuttaa niihin äänestäjiin, jotka eivät ottaneet osaa tiistaina päättyneeseen ennakkoäänestykseen. Lähes 931 000 suomalaisista äänesti etukäteen, joten huomenna on vielä jaossa yli kolme miljoonaa ääntä.
Se on kuitenkin vain teoriaa. Neljä vuotta sitten kunnallisvaaleissa uurnilla kävi vain runsaat 2,24 miljoonaa ihmistä. Äänestysprosentti noussee näissä vaaleissa jonkin verran, mutta huomenna tuskin annetaan enempää kuin 1,5 miljoonaa ääntä.
Vallanjako kunnallisvaaleissa on Suomessa yllätyksetön tapahtuma yhdessä mielessä: keskusta vie leijonanosan valtuustopaikoista. Se kahmaisi 23,8 prosentin ääniosuudella 37,7 prosenttia valtuustopaikoista vuonna 2000. Keskustan kannatus mielipidekyselyissä on ollut vahva, joten puolue saattaa petrata vieläkin asemiaan. Puheenjohtaja Matti Vanhasen poisjäänti television vaalikeskusteluista sairauden vuoksi tuskin heilauttaa vaalitulosta puoleen taikka toiseen.
Gallupien perusteella näyttää ilmeiseltä, että SDP saa toiseksi eniten ääniä ja kokoomus jää kolmoseksi. SDP sai 23 prosentin kannatuksella viime vaaleissa 20,8 prosenttia valtuustopaikoista, joten se ei pysty uhmaamaan keskustan perinteistä asemaa kuntapuolueena.
Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Jyrki Katainen on tehnyt itseään tutuksi televisiossa äänestäjille, eikä hänen ole tarvinnut hävetä konkareiden rinnalla. SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen kohdisti häneen molemmissa suurissa tv-keskusteluissa ärhäkkään hyökkäyksen kuntapalvelujen yksityistämisen perusteella. Se oli pitkäpiimäisten keskustelujen ainoa väriläiskä, mutta nuori Katainen pystyi puolustautumaan hyvin lähes kaksi kertaa itseään vanhemman valtiomiehen jyräystä vastaan.
Vihreät tuskin pystyvät ohittamaan vieläkään vasemmistoliittoa, joten maan neljä suurinta puoluetta ovat todennäköisesti näidenkin vaalien jälkeen ne samat, joita ne ovat olleet koko sotien jälkeisen ajan.
Vaalien yksi jännitysmomentti kohdistuu siihen, pystyykö keskusta etenemään vieläkään etelän suurissa kaupungeissa ja Helsingissä, joka on ollut sille vaikeasti valloitettava linnoitus. Helsingissä käydään toinenkin jännittävä kamppailu, SDP:n ja vihreiden välillä. Vihreät kukistivat demarit neljä vuotta sitten ja nousivat pääkaupungin toiseksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen jälkeen. Nyt osat voivat vaihtua.
Oulussakin mennään uurnille kutkuttavista asetelmista. Mikä on keskustan, SDP:n, kokoomuksen ja vasemmistoliiton järjestys? Keskusta saattaa säilyä valtuuston suurimpana ryhmänä, mutta nouseeko kokoomus kakkoseksi puolueloikkari Lyly Rajalan ja politiikkaan palanneen Tuulikki Ukkolan avulla?
Ehkäpä kaikkein seuratuin asetelma löytyy kuitenkin valtakunnan tasolta. Onko keskusta vai SDP suurempi puolue? Keskusta on voittanut täpärästi viime kunnallis- ja eduskuntavaalit. Jos puolue ottaa taas ykköspaikan, se ei ole enää sattumaa, vaan kyse voi olla pysyvämmästä muutoksesta. Keskusta on nimittäin pystynyt uhmaamaan vuoden 1966 jälkeen SDP:n valta-asemaa ennen 2000-lukua vain satunnaisesti yksittäisissä vaaleissa.
Syitä suunata askeleet kohti äänestyspaikkaa riittää.