Tulevan valtuustokauden päättäjillä on edessään suuria arvo- ja budjettiratkaisuja. Miten kouluissa toteutetaan uusi laki oppimisen tuesta? Kuinka paljon kouluja lakkautetaan? Miten kuntien vastuulle siirtynyt aikuiskoulutus toteutetaan? Minkälaisen perinnön Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi jättää? Paikataanko kulttuurin valtionrahoituksen leikkauksia vai annetaanko kulttuuritapahtumien näivettyä?
Kuntien budjeteista 59 prosenttia menee varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Syksyllä eteen tulevat päätökset sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkon uudistamiseksi. Nyt kysytään päättäjiltä koulutuksen ja kulttuurin laajaa näkemystä ja kokemusta.
Virkamiesten visiossa palvelut haetaan keskitetysti monitoimitaloista. Visio on ohjannut kaavoitusta uusille suuralueille muiden alueiden kustannuksella. Monipuolinen käyttö ei vaadi suuria tiloja vaan suurta yhteistyöhalua.
Innovatiivisia ratkaisuja tilankäytöstä voidaan hakea muun muassa harrastus- ja kulttuurijärjestöjen, aikuiskoulutuksen ja vanhusten hoivapalveluiden kanssa. Pienten koulujen lakkautuksesta kertyneet säästöt ovat jääneet valtakunnallisesti toteutumatta lähes kaikkialla.
KARVIn vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten kunnissa, joissa oli tehty vain vähäisiä tai ei lainkaan kouluverkkomuutoksia. Kohtaamisen puute ja avokoulujen hälinä ovat lisäksi pienten koulujen yhdysluokkia suurempia uhkia oppimisen ja käyttäytymisen haasteille. Ratkaisujen hakeminen keskitettyjen monitoimitalojen lähtökohdasta kyläkoulujen säilyttämisen sijaan on enemmän arvo- kuin taloudellinen kysymys.
Opettajien jaksamista tulee parantaa, oppimistuloksia nostaa ja epäonnistuneesti toteutetun inkluusion taakkaa koulujärjestelmälle keventää. Pidetään kiinni kulttuurin tuista sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan edellytyksistä, pienennetään ryhmäkokoja ja panostetaan inhimillisen kokoisiin kouluihin.
Katariina van Earle
luokan- ja aineenopettaja, ammattitaiteilija, kuntavaaliehdokas (sd.), Oulu