Kult­tuu­ri luo toi­meen­tu­loa ja mai­net­ta

Projektipäällikkö Petri Sirviö on varma, että vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitys toisi Ouluun runsaasti pysyvää taloudellista voimaa, jonka vaikutukset tuntuisivat pitkälle tulevaisuuteen. Sirviön vetämä Oulu11-hanke tähtää, että juuri Oulu saa tuon kulttuuripääkaupungin nimikkeen, kun vuorossa on jälleen joku suomalainen kaupunki.

Kulttuuripääkaupungin katu. Irlantilaisen Corkin katukuvaa sävyttävät värikkäät rakennukset.
Kulttuuripääkaupungin katu. Irlantilaisen Corkin katukuvaa sävyttävät värikkäät rakennukset.

Projektipäällikkö Petri Sirviö on varma, että vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitys toisi Ouluun runsaasti pysyvää taloudellista voimaa, jonka vaikutukset tuntuisivat pitkälle tulevaisuuteen.

Sirviön vetämä Oulu11-hanke tähtää, että juuri Oulu saa tuon kulttuuripääkaupungin nimikkeen, kun vuorossa on jälleen joku suomalainen kaupunki. Valtakunnallinen kisa on kova, sillä mukana ovat ainakin Turku, Tampere, Rovaniemi, Mänttä ja kilpailijoita on tulossa lisää.

Kulttuurin tuomaan vaurauteen luottaa kokemuksesta Helsingin kulttuurijohtaja Pekka Timonen. Olihan Helsinki Euroopan kulttuuripääkaupunki 2000.

Menopuolelle Timonen mainitsee uudet organisaatiot ja mahdollisesti rakennukset, joista syntyy pysyviä kuluja.

"Oulun visio vuoteen 2015 on hyvä tapa ajatella. Kulttuuripääkaupunki vaatii jälkihoitoa. Helsingissä se on poikinut ainakin uusia merkittäviä festivaaleja ja lastenkulttuuria."

"Tulopuolella on selvä, että kulttuurin rahoituspohja laajenee. Kumppanuudet ja yritysyhteistyö nousivat aivan uudelle tasolle. Yksin kulttuuriyleisön määrä kasvoi yli kymmenellä prosentilla. Kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten määrä kasvoi tutkimusten mukaan Helsingissä 24 prosentilla. Kymmenen vuoden tähtäimellä yleisömäärien kasvu tuo kulttuurilaitoksille merkittävän lisän yksin pääsylipputuloihin."

Timonen listaa tuloihin kulttuurityöpaikat. "Suoraan kulttuuritoiminnan ympärille syntyi uusia yrityksiä, catering-palveluja, valoyhtiöitä, it-digitaaliyrityksiä ja muita. Matkailun kulttuurivuosi nosti aivan uudelle tasolle ja vaikutukset ovat jääneet. Valtiokin pärjää, kun sen saamat arvonlisäverot kasvavat. Hotellit, ravintolat ja taksit kokivat vilkkaan vuoden. Seuraavana vuonan tuli laskua, mutta yleistaso nousi verrattuna aiempaan vuoteen 1999. Vuosi 2000 avasi taiteilijoille ja kulttuurin tekijöille aivan uusia yhteyksiä Eurooppaan. Se lisäsi uskottavuutta."



Oulussa kulttuurin aika


Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta valmisteleva Petri Sirviö uskoo ajan olevan Oulussa kypsän kulttuuripääkaupungille.

"Tämä on tällaista imago-business´tä. Oulun kauppakamarissa projektiin heräsi heti usko ja siellä ollaan kympillä mukana. Asiat oivallettiin heti keulilta. Kulttuuripääkaupunki toisi Oululle eurooppalaista tunnettavuutta vähintään 20 vuodeksi eteenpäin", Sirviö kehuu kammarissa saamaansa vastaanottoa.

Sirviö on koonnut arvionsa tueksi materiaalia. "Esimerkiksi Saksan Weimarissa matkailijoiden määrä nousi heti 35 prosentilla. Yleensä matkailijamäärät ovat kasvaneet yli kymmenellä prosentilla kulttuuripääkaupungeissa."

Sirviö on kokoamassa Oululle konseptia, joka esitellään suomalaisen kulttuuripääkaupungin valitsevalle opetusministeriölle. Avainasemassa on kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.).

"Nyt on aika ottaa yhteyksiä meidän projektiin. Helpoin tapa on lähestyä sähköpostilla osoitteeseen aloite@oulu11.fi. Sieltä ne ideat tulevat meidän tietoon. Eri tilaisuuksien järjestäjät joutuvat nyt miettimään toimintaansa pitemmällä, viiden vuoden tähtäimellä", Sirviö innostaa.

Sirviön mielestä Oulun 400-vuotisjuhlallisuudet ovat olleet perhejuhlaa, kun kulttuuripääkaupunkina Oulu astuisi eurooppalaiseen tietoisuuteen.

"Siksi olisi tärkeää, että juhlavuoden onnistumisesta joku ulkopuolinen taho tekisi nopeasti arvioinnin. Työtä voisi käyttää Oulu11:n taustatietona."