Ylivieska Malmin etsintä keskittyy kuluvana kesänä Pohjois-Pohjanmaan alueella sulfidimalmien tunnustelevaan näytteenottoon Kärsämäellä sekä kullanetsintään Rautiossa ja Pyhäjoen Oltavan alueella. Lisäksi kultaa etsitään Haapaveden ja Nivalan maastosta, jossa työt aloitettiin jo viime vuoden aikana.
Tällä hetkellä Kalajoelta Rautioon päin olevalla tutkimusalueella kartoitetaan kallioperää ja otetaan näytteitä maa- ja kallioperästä.
Geokemisti Pekka Lestisen mukaan syksyn aikana on tarkoitus tehdä syväkairauksia kallioperän selvittämiseksi. Jonkin verran tehdään myös geofysikaalisia mittauksia kallioperän sekä kivilajien koostumuksen selvittämiseksi.
Käytännön työtä maastossa tekee geologi Riikka Taipale. Työ on yksinäistä puurtamista kaukana asutuksesta, mutta jännitystä riittää silti. Ensimmäisenä työpäivänään Taipale kuuli karhun hyökänneen lenkkeilijän kimppuun eikä ilahtunut uutisesta.
"Välillä tämä on melkoista extreme-urheilua. Varsinkin hellesäällä on kaikenlaista pistiäistä ja pörriäistä kiusaamassa. Hirvetkin säikyttelevät usein rynnimällä vauhdilla pusikoista."
"Suorista löydöksistä on nyt tehtyjen mittausten perusteella vaikea mennä sanomaan. Keräämme uutta ja täydennämme vanhaa tietoa, ja toivomme sitä kautta löytävämme uutta näkökulmaa tuttuihin paikkoihin", geologi Jukka Kousia Geologian tutkimuskeskuksesta selvittää.
Etsiminen on lottoarvontaa
Vielä ei tiedetä, johtavatko tutkimukset tulevaisuudessa kaivostoimintaan. Raution kultatutkimuksissa ollaan vasta niin varhaisessa vaiheessa, että "kansanmiesten" lähettämille kultaa sisältäneille lohkareille etsitään emäkalliota.
"Hyvin paljon täytyy tutkia, jotta kaivos voidaan perustaa. On ylen harvinaista, että sellaiseen kohtaan osutaan: kairaaminen ja mallintaminen on kallista ja aikaa viepää hommaa, ja tuuriakin tarvitaan. Vaikka malmia löytyisikin, nykyisillä metallin maailmanmarkkinahinnoilla kaivoksen perustaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa."
Pohjatyötä kaivoksen perustamista varten tehdään monen vuoden ajan. Jos ekonomisia löytöjä esiintyy, voidaan kaivos perustaa yleensä löytöhetkestä 1-3 vuoden kuluessa. Kousan mukaan prosessi voi viedä paljon pidempäänkin, sillä yksistään ympäristövaikutusten huomioimiseen liittyvät asiat voivat viedä vuosia.
Tutkimusalueen kallioperä on iältään lähellä suomalaista keski-ikää eli noin 1850-1950 miljoonaa vuotta vanhaa. Malminetsinnän kannalta Kousa pitää Pohjois-Pohjanmaata mielenkiintoisena, sillä alue on malmikriittinen ja syväkivialueenakin oma lukunsa.
"Vuosien mittaan täältä on tunnistettu useita kultamineraaleja, vaikka riittävän suurta ja malmiksi asti yltävää löytöä ei ole vielä tehty", Pekka Lestinen sanoo.
Paljasta kalliopintaa harvassa
Malminetsintää tehdään monenlaisessa mittakaavassa. Pari vuotta kestäneessä hankkeessa kartoitettiin Raahesta Kärsämäelle ulottuva 5000 neliökilometrin alue, jonka mielenkiintoisimpia paikkoja käydään nyt läpi neliökilometrin tarkkuudella.
Tutkimusvaiheessa suoria kivilajihavaintoja on usein vaikea tehdä paksujen kalliopeitteiden alta. Moreenia, hiekkaa ja savea saattaa olla kallion päällä parikymmentäkin metriä. Tutkimuksissa auttaa geofysiikka, ja mittauksia tehdään muun muassa lentokoneesta käsin. Myös kartat antavat pohjatietoa.
Tavallinen maastossaliikkuja ei välttämättä edes huomaa meneillään olevia tutkimuksia. Vain pieni reikä kallion pinnassa paljastaa, että kairauksia on tehty.
"Ei täällä mitään spektaakkelimaisia kultamönttejä tosiaankaan näy", Riikka Taipale nauraa.