Ateena Viisi sekuntia, neljä, kolme ja niin edelleen. Marko Yli-Hannuksela tietää, että kultamitali on karannut Uzbekistanin Aleksander Dokturishivilille.
Muutama epätoivoinen läpsäys vastustajaa kohti ja armoton summeri soi. Yli-Hannuksela menee kyykkyasentoon, painaa päänsä alas ja läimäyttää kerran kuuluvasti molskiin. Uzbekistanilaiset ryntäävät matolle ja aloittavat aivan suomalaisen vieressä villin voitontanssin.
Yli-Hannuksela on hävinnyt unelmansa, olympialaisten kultamitalin.
Ei tullut kultatanssia, ei kultatuolia, ei tullut kultamitalia kaulaan killumaan.
Hetken päästä Yli-Hannuksela nousee ylös ja vilkuttaa suomalaiskatsomolle.
Ehkä suomalaispainija muistaa siinä vaiheessa, että hän voitti olympialaisten hopeamitalin.
"En missään tapauksessa ole täysin pettynyt. Mitaliin voi aina olla tyytyväinen. Saavutin sen tavoitteen, mitä lähdin täältä hakemaan. Ei tästä silti vielä osaa nauttia", Yli-Hannuksela myönsi heti ottelun jälkeen.
Painijan sanat ovat varmasti totta, mutta pettymys on vielä pinnalla. Jossiteltavaa ei kuitenkaan jäänyt: Dokturishivili voitti pistein 4-1 ja oli yksinkertaisesti parempi.
"Viimeisen minuutin aikana tajusin, että tässä ei ole enää mitään saumaa", hopeamitalisti tunnusti.
Voimakkaita
vyörytyksiä
Uzbekistanilainen otti luulot pois heti ensimmäisen minuutin jälkeen. Yli-Hannuksela komennettiin minuutin kohdalla alle mattoon, eikä Dokturishivili jättänyt tilaisuutta käyttämättä. Uzbekistanilainen vyörytti väellä ja voimalla kaksi kertaa ja siirtyi 4-0-johtoon.
Rullaukset olivat kuin painin oppikirjasta.
"Odotin nostoa oikealle puolelle, mutta hän rullasikin - ja kovia rullia olivatkin. Olin tilanteissa vähän myöhässä. Vastustaja oli pikkaisen terävämpi kuin minä", Yli-Hannuksela sanoi.
Ilmajokinen ei ollut koskaan aikaisemmin kohdannut Dokturishiviliä. Yli-Hannuksela totesi kuitenkin, että miehen tyyli ei ollut täysin pimenossa ennen ottelua.
Silti uzbekki pääsi yllättämään suomalaisen.
"Hänellä oli vaikea tyyli. Dokturishivili on lyhyt kaveri, enkä päässyt häneen ollenkaan kiinni."
Yli-Hannuksela hankki pisteensä allepanosta aivan ensimmäisen jakson lopussa, eikä ehtinyt enää hakea suoritusta. Toisella jaksolla suomalainen sai kaksi heittopaikkaa. Uzbekki oli kuitenkin härkämäinen karpaasi ja Yli-Hannukselan yritykset eivät onnistuneet.
"Hän blokkasi minun nostoni hyvin. Hän sai lukittua käteni. Ottelu oli jo siinä vaiheessa 4-1-tilanteessa, joten oli turha enää rullailla. Vastustaja lähti kyllä ilmaan, mutta jalkani eivät vain pelanneet", suomalaispainija selvitti.
Olympiavoittaja Dokturishivili on mielenkiintoinen tapaus. 24-vuotias mies on syntynyt vanhan Neuvostoliiton aikana Tbilisissä eli on georgialainen. Hän voitti Euroopan mestaruuden 2001 Georgian paidassa, mutta häipyi sen jälkeen kuvioista pois pariksi vuodeksi.
Mies palasi takaisin olympiakarsintoihin Uzbekistanin passin kanssa.
"Hävisin Gerogian mestaruuden, ja minulle tarjottiin Uzbekistanin kansallisuutta. Päätin sen jälkeen vaihtaa kansallisuutta", voittaja kertoi omituisesta liikkeestään tulkin välityksellä.
Yli-Hannukselan mukaan Dokturishivili oli poikkeuksellisen hankala vastustaja matossa.
"Hän oli vaikeasti puolustettavissa. Oma mattopainini oli puolestaan tahmeaa. Siksi minua harmittaa: tunsin etten saanut aivan kaikkea itsestäni irti", Yli-Hannuksela totesi.
Parempi fiilis
kuin Sydneyssä
Yli-Hannuksela voitti maailmanmestaruuden vuonna 1997. Sydneyn olympialaisissa neljä vuotta sitten mies oli kovassa kunnossa, joten pronssi jätti ilmajokisen suuhun pahan pettymyksen maun.
"Sydney ei kaivele mielessä ihan joka päivä, mutta edelleenkin se tulee joskus mieleen", Yli-Hannuksela myönsi.
Neljän lapsen isä täyttää joulukuussa 31 vuotta. Pekingin olympialaiset ja vielä saavuttamaton kultamitali pyörivät yhä mielessä - ainakin jollain tavalla.
"Katsotaan, katsotaan", Ilmajoen ylpeys naurahti.
Yli-Hannuksela oli murheen murtama neljä vuotta sitten, kun hän sai pronssimitalin kaulaansa. Millainen on miehen mieli nyt, kun sinivalkoisen verkkatakin päällä roikkuu hopeinen mitali?
"Tällä kertaa on parempi fiilis."