Yhteiskunta muistaa vähempiosaisiaan kovin eri tavoin. Toisia tukimuotoja korotetaan automaattisesti, toisten täytyy penätä tukeensa kohennusta.
Lapsiperheiden kosiskelu on nykytrendi. Vaalien alla poliitikot lupailevat korotusta lapsilisiin ja äitiyspäivärahaan. Lapsien vanhemmat ovat ilmeisesti aktiivisia äänestäjiä, ainakin ahkerampia kuin esimerkiksi opiskelijat.
Opiskelijoita ei muista kukaan. Opintorahaa on korotettu viimeksi kymmenen vuotta sitten. Vuonna 1995 opintorahaa jopa kutistettiin. Ylioppilaskuntien liitto on laskenut, että opintotuen taso humpsahti 1990-luvulla noin 16 prosenttia kustannustasosta jälkeen. Tällä vuosikymmenellä sama meno jatkuu.
Lipposen toisen hallituksen ohjelman mukaan opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi ja tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuunsaattamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin. Eipä ainakaan suoraan luvattu, että etuuksia korotettaisiin.
Opintorahan enimmäismäärä on 259,01 euroa kuukaudessa korkeakoulussa opiskelevalle ja muissa oppilaitoksissa 213,60 euroa. Vuokralla asuva perheetön opiskelija voi myös saada asumislisää enintään 171,55 euroa kuukaudessa. Lisäksi voi ottaa lainaa. Harva kuitenkaan mieltää lainan opintotueksi, siksi vähäistä sen käyttö on. Pykälien mukaan laina on opintotukea: jos opiskelijalla sattuu tulemaan taloudellisesti tavallista tiukempi paikka ja hän hakee toimeentulotukea, hänen tuloihinsa lasketaan myös opintolaina, vaikka sitä ei olisi nostanut.
Opintotuen kannustavuutta pohtinut työryhmä sai urakkansa valmiiksi kesällä. Työryhmä mietti, miten nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista — kuten hallitus oli ohjelmassaan linjannut. Työryhmä tarjosi tukimuotoihin usean vuoden parannusohjelmaa. Joukkoon kuului muun muassa se, että opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotettaisiin, samoin kuin itse opintorahaa. Nyt asumislisää laskettaessa otetaan huomioon alle 214,44 euron kuukausittaiset asumismenot. Tuollaisella rahalla ei isojen kaupunkien vuokria lähellekään makseta.
Työryhmä muistutti myös opintotukiajan alakohtaisesta pidennyksestä. Se tarkoittaa, että opintotukiaika pitenee niissä tutkinnoissa, joihin tarvitaan 180 opintoviikkoa. Yhteensä 60 opintotukikuukautta eli viisi tukikuukautta enemmän saavat arkkitehdiksi, maisema-arkkitehdiksi, musiikin tai kuvataiteen maisteriksi, psykologian maisteriksi ja diplomi-insinööriksi opiskelevat.
Tämä onkin ensi vuoden budjetissa ainoa opiskelijoiden kukkaroon todella vaikuttava kohta, eikä sekään hyödytä kuin murto-osaa. Valtion budjettiin ei opiskelijan taloudellisen aseman parannus hevillä mahdu, sillä parin kuukauden budjettiväännön aikana tämäkin uudistus uhkasi pudota kyydistä. Valtiovarainministeriö ei ollut ajatukselle suopea, mutta ymmärrystä löytyi valtiovarainvaliokunnasta. Uudistus tulee voimaan syksyllä.
Vuonna 2001 erilaisten opintotuen muotojen piirissä oli noin 255 000 opiskelijaa. Arvioiden mukaan uudistuksen suomia lisätukikuukausia tarvitsee vuosittain noin tuhat opiskelijaa, osa valmistuu 55 tukikuukaudessa. Ennalta on laskettu, että vuosittaiset kulut valtiolle ovat noin miljoona euroa.
Uudistus on pieni askel opintotuen kehityksessä. Osa opiskelijoista on jo alistunut siihen, että opintorahan tasoon yritetään saada korotusta pidemmällä aikavälillä.