Vaellus; 13 kilometriä edessä ja 28 kilometriä takana. 15 kilon rinkka painaa selässä ja jalat ovat märät suossa tarpomisen jälkeen. Se kasvattaa asennetta! Partio nimittäin... ja sen toiminta. Seitsemän päivän leiri keskellä korpea tai 30 kilometrin vaellus tuntemattomassa maastossa. Kannattaa!
Suurin osa tapaamistani ihmisistä pitää partiota junttien ja maajussien harrastuksena. Asian laita ei kuitenkaan ole näin. Kyllä asfalttiviidakonkin asukit ovat kurkistaneet partiotoimintaa ja jotkut ovat jääneet sille tielle.
Ajan myötä hekin saattavat tulla läheisemmiksi luonnon kanssa ja ymmärtävät sen viehätyksen, jota kylmä yö teltassa tai banaaniveneellä kaatuminen antaa.
Partio ei ole pelkästään sitä, että kokoontuu kerran tai kaksi viikossa oman vartion kanssa. Se on vain murto-osa kaikesta. Se ei ole jokaviikkoista rinkan pakkaamista ja mullan tongintaa, vaan sitä, että saa tutustua luontoon ja itsensä kaltaisiin ihmisiin.
Partio on solmujen opettelua ja jokamiehenoikeuksiin tutustumista, mutta myös juhlia, leirejä, vaeltamista, kokoontumisia ja joskus jopa näyttelemistä ja laulua. Myös pelit ja yhteiset iltanuotiot ovat merkittävä osa toimintaa.
Ihanteita ja
lupauksia
Partiossa ei ole yhtä ja oikeaa tapaa toimia, olitpa sitten sudenpentu, vartiolainen, vartionjohtaja, laumanjohtaja tai partiojohtaja.
Tietenkin jotkut tavat ovat parempia kuin toiset. Jos toimii kuten parhaaksi näkee kaikkien kannalta, tulos tyydyttää useampaa.
Omasta mielestäni parasta partiossa on leirit. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, sanotaan, ja sama pätee leireihin. Lopputulos on samanlainen kuin suunnitelma. Jos leiri on suunniteltu laiskanlaisesti, odotettavissa on tylsä leiri. Mutta jos on takataskusuunnitelmia ja toimiva järjestely, leirin toteutus on hyvä.
Leireillä oppii nopeasti tuntemaan ihmiset. Samassa teltassa nukkuvista tulee nopeasti ystäviä ja pikku hiljaa alkaa tuntea muitakin leiriläisiä. Kun rakennetaan ryhmissä banaanivenettä tai kootaan telttaa, oppii tuntemaan muita yhteistyön kautta.
Jostain syystä partiolaiset ymmärtävät hyvin toisiaan. Se saattaa johtua yhteisestä mielenkiinnosta ja tietynlaisesta sielun sisaruudesta. Mutta aina löytyy niitä, jotka eivät tule toimeen toistensa kanssa. Kähinöitä sattaa tulla. Mutta onneksi me partiolaiset haluamme säilyttää rauhan.
Rauhan säilyttämiseksi partiossa on oma ihanteensa ja lupaus. Partioihanteet keksi partion perustaja Robert Baden-Powell (B-P) vanhan ritarilain pohjalta. Aluksi ihanteita kutsuttiin Suomessa partiolaiksi, mutta vuonna 1972 se muutettiin partioihanteeksi. Myös partiolupauksen on kehittänyt B-P. Se on yhteinen kaikille maailman 35 miljoonalle partiolaiselle.
Kirjoittaja on Svenska Privatskolan i Uleåborg -koulun oppilas, joka oli työelämään tutustumisharjoittelussa Kalevassa.