Suomi ei saavuta muita Pohjoismaita ilman isoa työmarkkinareformia, sanoo Suomen
Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. PPY:n järjestyksessään 20. Kunta- ja yrittäjätapaaminen kokosi yrittäjiä, kuntapäättäjiä ja elinkeinojen kehittäjiä Oulun kaupungintalolle.
Lähtötilanne on haastava, sanoo Suomen Yrittäjien tuore pääekonomisti
Mika Kuismanen.
Hän vieraili Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä Kunta- ja yrittäjätapaamisessa Oulussa viime viikolla. Kuismanen loi katsauksen talouden kehittymiseen ja kuntien tulevaisuuteen.
Vuodesta 2008 lähtien valtion kokonaistulot ovat jääneet alle kokonaismenojen määrän. Kuismanen huomauttaa, että tuloja ei voi koskaan indeksoida, kuten menot voidaan.
”Järjestelmän ongelma on se, että menojen indeksointirakenne on jäykkä, eikä sitä ole voitu sopeuttaa kansantalouden tulovirtaan.”
Kuismanen sanoo olevansa velkaantumisesta eri mieltä kuin pääministeri Juha Sipilä, joka on linjannut velaksi elämisen loppuvan vuonna 2021.
”Velkaantuminen on absoluuttisesti ja suhteessa talouden aktiviteettiin nopeasti kasvavalla uralla. Keskipitkällä aikavälillä velan absoluuttinen määrä tulee kasvamaan.”
Huonot kannustimet
Kansantalouden suuntaa määrittää suuresti työmarkkinoiden toiminta tai toimimattomuus.
Työllisyysaste oli elokuussa 68,7 prosenttia. Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa lukema 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä.
”Hallituksen työllisyystavoitteeseen pääseminen on mahdotonta nykyisellä kasvuvauhdilla ja näillä rakenteilla. Yksi syy on se, että meidän järjestelmä on kohtalaisen lepsu verrattuna kilpailijamaihin”, Kuismanen sanoo.
Ruotsissa työllisyysaste on yli 76 prosenttia ja Tanskassa ja Norjassakin 75 prosentin paikkeilla.
Kuismanen vertaa eri maiden järjestelmiä työnhaun aktiivisuuden vaatimusten sekä kannustimien valossa.
Kaikille Pohjoismaille yhteistä ovat huonot työnteon kannustimet, jollaiseksi muun muassa pitkäkestoinen työttömyysturva luetaan. Suomi kuitenkin eroaa muista Pohjoismaista siinä, että meillä on lisäksi heikot työnhaun aktiivisuuden vaatimukset.
Kuismasen vertailussa muista maista erottautuu selkeästi Saksa,
jossa on sekä hyvät työnteon kannustimet että tiukat työnhaun aktiivisuuden vaatimukset.
Etenkin miesten työllisyysasteen kansainvälinen vertailu näyttää huonolta. Suomi sijoittuu samaan ryhmään Ranskan, Espanjan ja Italian kanssa.
”Suomi ei tule saavuttamaan muiden Pohjoismaiden työllisyysastetta ilman, että teemme aitoja ja kohtalaisen isoja työmarkkinareformeja.”
Osittain matalaa työllisyysastetta selittää kohtaanto-ongelma. Sekä avoimien työpaikkojen määrä että työttömien määrä kasvavat.
”Jos kohtaanto-ongelmaa ei pystytä korjaamaan, johtaa se yrittäjille brutaaliin tilanteeseen.”
Olisi massaa, josta poimia työntekijöitä, mutta käytännössä yritys ei pysty rekrytoimaan. Lopulta iso työttömien joukko putoaa kuntien hoidettavaksi.
Tuottavuuden parannuttava
Väestö ikääntyy ja kuntatalous kantaa sen aiheuttamasta rasitteesta suurimman osan, Kuismanen sanoo.
”Työikäinen väestö supistuu, mikä johtaa talouden kasvun hidastumiseen. Samaan aikaan terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat.”
Huoltosuhde heikkenee seuraavien parinkymmenen vuoden aikana dramaattisesti.
”Jos julkiseen menorakenteeseen ei tule muutosta ja halutaan edes olemassa oleva tulovirta pitää, niin yritysten tuottavuuden pitää
hypätä aivan toiselle tasolle.”
Kuntarakenteen vaikutus talouskasvuun on Kuismasen mukaan syytä huomioida, kun hallintorakenteita uudistetaan.
”Noin 70 prosenttia Suomen talouskasvusta tulee urbanisoituneilta alueilta. Kaupungistuminen vauhdittaa talouskasvua.”
Mika Kuismanen
- Suomen Yrittäjien
pääekonomistina
syyskuun alusta lähtien. - Johtaa SY:ssä talouspolitiikka, verotus
ja tutkimus -toimintoa. - Työskennellyt aiemmin valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkönä, Euroopan keskuspankissa, Suomen Pankissa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.
Lisäksi kansainvälisiä tehtäviä, mm. OECD:ssä ja Euroopan komissiossa. - Väitteli tohtoriksi 2002 University College Londonissa tuloverotuksen vaikutuksesta työn tarjontaan.