Milja Guttorm on Tuirassa asuva saamelainen perheenäiti.
– Olen Oulusta mutta lähtöisin Utsjoelta. En ikinä jätä esittelystä pois Utsjokea, koska se on iso osa identiteettiäni.
Nelikymppisen Guttormin äidinkieli on pohjoissaame.
– Molemmat vanhempani ovat saamelaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat saamelaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat saamelaisia... Tätä voisi jatkaa kauas.
Kiistelty kysymys kuuluu, kuka on saamelainen. Guttorm vastaa näin:
– Hän, joka tuntee olevansa. Saamelaiset itse tietävät, ketkä ovat saamelaisia.
Saamelaiskäräjien (Sámediggi) mukaan Suomessa on noin 10 000 saamelaista.
– 74 prosenttia alle kymmenvuotiaista ja 65 prosenttia aikuisista saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Oulun seudulla meitä on noin 900, ja haluaisin tavoittaa kaikki.
Mielentila
Guttormin matka Oulusta juurilleen Tenojoen rantamille on pitkä – maantieteellisesti, ei henkisesti.
– Saamenmaa, Sápmi, on myös mielentila. Vaikka en asu siellä, se on minussa ja nyt myös lapsissani.
Guttorm muutti Ouluun kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1997.
Opiskelupaikka avautui yliopistossa, jossa hän teki maisteriopinnot ja valmistui saamelaiskulttuurin ja saamen kielen opettajaksi.
Utsjoelle hän palasi pariksi vuodeksi työskentelemään saamelaiskulttuuria edistävässä projektissa. Mukaan lähtivät puoliso ja lapset.
Projektin päätyttyä koko perhe oli sitä mieltä, että kaupunki on heidän juttunsa.
– Totta kai ikävöin lapsuudenperhettä, sukulaisia ja ystäviä pohjoisessa. Mutta en ikävöi niin paljon itse paikkaa, sillä rakastan kaupungissa asumista.
Vapaus
Guttorm myöntää kärsivänsä ”etnostressistä”.
– Omatunto kolkuttaa siitä, että minä, äidinkielenäni saamea puhuva ja koulutettu, asun saamelaisalueen ulkopuolella ja haluan tehdä muutakin kuin saamelaisuuteen liitettyjä asioita.
Guttorm ei esimerkiksi ole opetellut käsitöitä. Hän tietää, kuinka suvun puku gákti puetaan oikein mutta ei osaa ommella sitä.
Päässä oleva lakki ja harteilla lepäävä huivi ovat osa saamenpukua. Rintasoljen, riskun, Guttorm sai lahjaksi äidiltään synnytettyään tälle ensimmäisen lapsenlapsen.
– Äidin tekemä saamenpuku on kuin toinen iho, yksi identiteetin merkeistä ja todella henkilökohtainen. Toisaalta voin hyvin kulkea verkkareissa ja olla silti saamelainen. Minulla on vapaus olla sellainen kuin haluan.
Kieli
Guttormin perheeseen kuuluvat Länsi-Afrikasta lähtöisin oleva puoliso sekä nelivuotias poika ja kuusivuotias tytär.
Vanhemmat puhuvat keskenään englantia. Papa puhuu lapsille ranskaa ja eadni pohjoissaamea.
– Lapset ovat oppineet suomen Pikku Kakkosesta ja kodin ulkopuolelta, Guttorm kertoo.
Nuorempi on saamenkielisessä Rásit-ryhmässä Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa. Vanhempi käy saamenkielisessä iltapäiväkerhossa.
Identiteetti vahvistuu, kun saa käyttää omaa kieltä. Saamelaislasten kielipolulle halutaankin Oulussa jatkoa.
– Toivottavasti kaupungille tehty aloite pohjoissaamenkielisestä perusopetuksesta saa vauhtia Helsingissä hyvin liikkeelle lähteneestä saamenluokasta.
Guttormilla on päättäjien suuntaan toinenkin toive:
– Positiivista mielenkiintoa meihin saamelaisiin. Ettei aina pitäisi itse olla vaatimassa.
Läänintaiteilijan pesti
Guttorm työskentelee kaupunkisaamelaisuuden läänintaiteilijana. Tittelin haltija ei ole taiteen tekijä.
– Autan kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia vaalimaan kieltä ja kulttuuria esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja jakamalla tietoa.
Kaupunkisaamelaisia ovat Guttormin tapaan saamelaiset, jotka ovat muuttaneet saamelaisalueelta kaupunkiin. Heitä ovat myös kaupungissa syntyneet saamelaiset, jotka eivät välttämättä ole oppineet kotonaan saamea.
– Haluan edistää sitä, että kaupunkisaamelaiset tuntisivat olevansa yhtä tärkeitä saamelaisina kuin saamelaisalueilla asuvat. Tunne voi olla jopa kieltä merkittävämpi.
Guttorm jatkaa, että jos alueelle on säilynyt edes jonkinlainen yhteys, halutaan yleensä kokoontua kuulemaan tai puhumaan saamea ja olemaan muutenkin oman kulttuurin keskellä.
Läänintaiteilija toivoo, että kynnys ottaa yhteyttä olisi matala.
– Sähköposti tulee osoitteeseen milja.guttorm@taike.fi. Puhelinnumeroni on 0295 330 865.
Oulun seudulla saamelaiskulttuuria kehittää ja ylläpitää Oulu Sámit. Yhdistys järjestää tapaamisia sekä toteuttaa kursseja ja reissuja.
Guttorm muistuttaa, että Oulusta löytyy myös täysin saamenkielinen työpaikka:
– Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, jossa ovat edustettuina kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.
Sánis Sátnái:
* Haluatko siirtää äidinkielesi lapsellesi? Haluatko opetella kulttuurisi kielen?
* Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään kaikille avoimessa monikielisyysseminaarissa, joka järjestetään pääkirjaston Pakkalan salissa huomenna keskiviikkona kello 17–20.
* Teemaa käsitellään saamen kielten näkökulmasta, mutta asiasisällöt soveltuvat kaikkiin vähemmistökieliin.