Ksenon tuo valoa kai­kil­le teille

Autovalojen maailmassa on tapahtumassa hitaasti mutta varmasti vallankumous, jonka merkitys on samanlainen kuin aikanaan siirryttäessä hehkulampuista halogeeneihin. Nyt vain on aika halogeenin väistyä ja ksenonvalon purkautua esiin.

Tulevaisuus. Ksenonvalot löytyvät jatkossa yhä useammin uusien automallien keulalta.
Tulevaisuus. Ksenonvalot löytyvät jatkossa yhä useammin uusien automallien keulalta.
Kuva: OPEL

Halogeenivalojen tulo markkinoille oli aikoinaan suuri edistysaskel. Ne syrjäyttivät nopeasti aiemmin yleisesti ajovaloina käytetyt hehkulamput tuottamalla yksinkertaisesti enemmän valoa ja parantamalla kuljettajan näkyvyyttä pimeällä. Vaikka halogeeni tuntuu nykyisin peräti tavanomaiselta, vielä 1980-luvun alussa oli markkinoilla autoja, joissa halogeenivalaisimia ei käytetty.

Monen asiantuntijan mielestä halogeenivalaisimien kehitys on saavutti huippunsa muutama vuosi sitten. Silloin tärkeimmät halogeenilamppujen valmistajat esittelivät uudet lampputyypit, joiden valotehon ilmoitettiin olevan 30 prosenttia parempi varattuna aikaisempiin tuotteisiin. Valotehon edelleen kehittäminen olisikin vaatinut kokonaan uutta valmistustekniikkaa.

Tätä uutta tekniikkaa on tuskin odotettavissa, sillä jo reilut kymmenen vuotta markkinoilla olleet ksenon purkausvalot ovat hiljalleen valtaamassa markkinoita. Ensin kalliimman hintaluokan autoissa esitelty tekniikka löytyy nykyisin jo muutamien pikkuautojenkin, kuten Opel Corsan lisävarustelistalta. Tulevaisuudessa ne ovat vakiovalaisimia yhä useammassa uudessa automallissa, eli ne yleistyvät lähivuosina saman kaavan mukaan kuin halogeenit aikoinaan.



Purkauslampun
anatomiaa


Ksenonvalojen yleistymisen puolesta puhuu pari ylivoimaista seikkaa. Lamput tuottavat kaksi ja puolikertaa halogeenilamppua enemmän valotehoa, vaikka virrantarve on selkeästi pienempi. Siinä kun halogeeni tarvitsee 55 wattia, ksenonlamppu tarvitsee 35.

Ksenon lamput ovat purkauslamppuja. Ne on täytetty jalokaasujen seoksella, jossa on mukana myös ksenonia. Polttimossa ei ole haavoittuvaa hehkulankaa, vaan näkyvän valon tuottava valokaari syttyy kahden elektrodin väliin. Koska valon on ajoneuvokäytössä sytyttävä nopeasti, lamppu tarvitsee erillisen sytyttimen.

Halogeeniin verrattuna kirkkaampi valo merkitsee kuljettajille nykyistä paremmin valaistuja ajokilometrejä. Kun virrankulutus on pienempi, myös polttoainetta kuluu vähemmän ja virtaa riittää paremmin auton muihin toimintoihin.

Lamppu on myös pitkäikäinen. Laskelmien mukaan se kestää auton eliniän, ellei sitä pidetä sytyttynä jatkuvasti. Koska lain mukaan Suomessa on ajovaloja pidettävä päällä jatkuvasti, suositellaan täällä ksenon polttimon vaihtoa kerran auton käyttöiän aikana. Uusi lamppu maksaa tällä hetkellä noin 150 euroa kappaleelta. Toinen keskeinen osa, muunninyksikkö on myös arvokas maksaessaan yli 250 euroa, mutta itse umpiot ovat suurin piirtein saman hintaisia kuin halogeenivaloilla varustetuissa autoissa



Ksenonvalo on
valkoista


Liikenteestä ksenonvaloilla varustetut autot on nykyisin varsin helppo erottaa. Monen vastaantulijan mielestä ksenonheittimien tuottama valo on kiusallisen sinisävyistä. Itse asiassa valo on kuitenkin valkoista. Sininen vaikutelma syntyy verratessa valoa selvästi värisävyltään lämpimämpään ja samalla keltaisempaan halogeenipolttimoista tulevaan valoon.



Automaattinen
korkeudensäätö


Valosta voitaisiin tehdä myös samanväristä kuin halogeenivalo, mutta samalla menetettäisiin valotehoa ja ksenonvaloilla saavutetut edut heikkenisivät merkittävästi, kertoo lehdistövastaava Pentti O. Heimolainen Hellan tuotteita maahantuovasta Örum Oy :stä.

Paremman valotehon vuoksi ksenonvaloja koskevat määräykset ovat tiukat. Jo teknisten ratkaisujen vuoksi valot häikäisevät halogeeneja vähemmän, sillä ksenonin muodostama raja pimeän ja valaistun osan välillä on erittäin terävä. Lisäksi tien pientareet saavat valosta osansa.

Koska valot eivät saa missään tilanteessa häikäistä vastantulevaa liikennettä, on kaikissa ksenonvaloilla varustetuissa autossa oltava asennettuna myös automaattinen valonheittimien korkeudensäätö.

Päävalojen yhteydessä on lisäksi oltava pesulaite, jotta valonheittimiin kertyvä lika ei ohjaa valonsäteitä suunnitellun alueen ulkopuolelle.

Pääosa ksenonvaloista on toteutettu projektoriperiaatteella. Koska halogeenivalojakin on viime aikoina toteutettu samalla periaatteella, ei auton valoista löytyvästä linssistä voi suoraan päätellä, että auton valot olisivat ksenonit. Lisäksi ksenon valo voidaan toteuttaa myös perinteisesti heijastimella ja kirkkaalla lasilla. Näissä tapauksissa heijastimen suunnittelu vaatii kuitenkin halogeenivalojen vaatimuksia suurempaa tarkkuutta.

Ilmoita asiavirheestä