Yksi keino ovat henkilöstön lomautukset.
Työehtosopimusten kriisilausekkeita ei vielä oteta työmarkkinapöydälle, vaikka koronaviruksen nopea leviäminen herättää vaatimuksia yritysten tukemisesta.
– Työehtosopimuksessa on ne käytännöt, miten menetellään, jos yrityksessä tulee vaikeuksia; johtuvat ne yrityksestä itsestään tai ulkopuolisesta tekijästä, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.
Keinoja ovat esimerkiksi henkilöstön lomautukset.
– Tilanteet vaihtelevat rajusti. Tarvittavat toimenpiteet pitää päättää yrityskohtaisesti, toteaa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
Kriisilauseketta ei sovellettu
Lännen Media kertoi jo kuukausi sitten Business Finlandin yrityskyselystä, jonka mukaan logistiikkaongelmia oli kokenut neljäsosa kyselyyn vastaajista, mutta Aasiassa toimivista yrityksistä yli kolmasosa. Alle viidesosa kertoo, että epidemia on pienentänyt tilauskantaa.
Osassa työehtosopimuksia on vielä vuoden 2016 kiky-sopimusten ajoilta niin sanottu selviytymis- tai kriisilauseke. Se antoi mahdollisuuden tinkiä työehtosopimuksen ehdoista taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n vuoden 2016 sopimukseen sellainen kirjoitettiin. Tänä vuonna solmitusta uudesta sopimuksesta se jätettiin pois.
– Kriisilausekkeen perusteella tuli kolme-neljä yhteydenottoa, mutta kertaakaan sitä ei sovellettu, sanoo Turja Lehtonen.
Toimenpiteistä voidaan sopia
Vaikka lauseketta ei ole enää teknologia-alan tessissä, Turja Lehtonen ei epäile, etteikö toimenpiteistä voitaisi sopia, jos yritys joutuu Kiinan tai Italian komponenttitoimittajan vuoksi vaikeuksiin.
– Nykyisissä työehtosopimuksissa on tällaisia tilanteita varten joustoa, sanoo Lehtonen.
Myös EK:n johtaja Ilkka Oksala toteaa, että lainsäädäntö mahdollistaa varsin hyvin yrityksen reagoimisen akuuttiin tilanteeseen.
– Mikäli koronaviruksen seurauksena taloutemme ajautuu pidempiaikaiseen kriisiin, tarvitaan muitakin toimia. Niihin palataan, mikäli tarvetta ilmenee.