Pelkkä sotilaallinen väliintulo ei ole riittävä väline EU:n kriisinhallinnalle, sanoo puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) STT:n haastattelussa. Suomi ajaa yhdessä Itävallan ja Britannian kanssa siviilikriisinhallinnan vahvistamista unionin toiminnassa ja aikoo pitää asiaa esillä myös puheenjohtajuuskaudellaan loppuvuonna.
Kääriäinen sanoo, että uuden, siviiliyhteiskunnan huomioon ottavan ajattelutavan ajaminen läpi on hidasta, mutta välttämätöntä työtä. -- Operaatioon pitää mennä siten, että se joskus loppuukin. Se ei mene läpi yhdellä paperilla tai kokouksella.
Kääriäinen pääsee esittelemään tätä ajatusta sekä Suomen olosuhteita ja puolustusta kollegoilleen, kun puolustusministerit kokoontuvat Levillä lokakuussa. Muita aiheita Kittilän kokouksessa ovat meneillään olevat operaatiot Kongossa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa, samoin kuin EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen laajemmin.
Työ etenee vaiheittain, mutta Kääriäisen mukaan kyseessä on kuitenkin yksi niistä alueista, joilla EU on selkeimmin pystynyt viime vuosina etenemään ja siten osoittamaan kansalaisille lisäarvoa.
Yhteinen harjoitus pidetään Saksassa
Suomen puheenjohtajuus johtaa EU:n nopean toiminnan joukkojen ensimmäiseen päivystysvuoroon, joka alkaa vuodenvaihteessa. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana päivystää Saksan, Hollannin ja Suomen yhteinen taisteluosasto.
Syksyllä järjestetään taistelujoukon ensimmäinen yhteinen harjoitus Saksassa. Kääriäisen mukaan valmistautuminen on mennyt hyvin kaikkialla, missä kolmeatoista osastoa harjoitetaan.
-- En ole kuullut mitään negatiivisia viestejä. Hienointa tässä on, että käytännössä kaikki EU-maat ovat osallistumassa toimintaan.
Irlantikin, joka aluksi empi mukaan lähtöä, on nyt pyrkimässä mukaan yhteispohjoismaiseen taisteluosastoon. Ainoa joka jää ulkopuolelle on Tanska, joka ei voi poikkeussääntöjensä takia osallistua EU:n sotilaalliseen toimintaan.
Kääriäisen mielestä EU-joukkojen ympärillä tulisi välttää turhaa dramatiikkaa. Ero tavallisiin rauhanturvaoperaatioihin on siinä, että lähtö tulee nopeammin ja joukot ovat tähänastista paremmin varustettuja.
-- Se on yksi osa Suomen rauhanturvaamistoimintaa, Kääriäinen toteaa.
Väistämätön tosiasia on, että kriisinhallinnan kannatus on paljon kiinni siitä, tuleeko operaatioissa uhreja.
-- Kun tulee uhreja tulee, niin tulee heti kritiikkiä ja koko toiminta kyseenalaistetaan. Tähän asti Suomi on voinut osallistua menestyksellä ja vähillä uhreilla. Mutta riskit pitää tiedostaa. Jokainen operaatio tästä eteenpäin on aina vaan vaarallisempi.
Nato selvittää omat aikeensa
Samalla kun EU kehittää omaa toimintaansa, jatkaa Nato omien nopean toiminnan joukkojensa kehittämistä ja liittouman uudistamista. Ajatus laajennetusta rauhankumppanuudesta pulpahti esiin keväällä, mutta Natossa ei syntynyt asiasta yksimielisyyttä. Suomi olisi toki ollut kiinnostunut laajennetun kumppanuuden tarjoamasta mahdollisuudesta saada enemmän tietoa niistä operaatioista, joissa se on mukana.
Kääriäinen arvelee, että kunhan liittouma saa omat kuvionsa selviksi, voi kumppanuushanke saada taas vauhtia.
-- Nato ei nyt vielä tiedä mitä esittäisivät kumppaneille. Meillä on varaa odottaa ja suhteet ovat hyvässä kunnossa.
Kääriäinen arvelee, että Riian marraskuun huippukokouksen jälkeen Natossa on aikaa taas alkaa miettiä suhteita ulkomaailmaan.