Kreikan rajalle kerääntyneistä, laittomasti Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista valtaosa ei ole lähtöisin Syyriasta. Sen sijaan merkittävä osa heistä on selvitysten mukaan lähtöisin mm. Pakistanista, Marokosta, Egyptistä ja Bangladeshista.
He pyrkivät Kreikan kautta muulle Euroopan unionin alueelle ilmeisesti tavoittelemaan parempaa elämää.
Eräillä reiteillä Euroopan unioniin tulleiden siirtolaisiten turvapaikkahakemuksista valtaosa on aiemmin hylätty. Arvioiden mukaan myös nyt Kreikan rajalla odottavista, pääasiassa nuorehkoista miehistä koostuvista ryhmistä, ei ole odotettavissa toisenlaista tulosta käsiteltävien turvapaikkahakemusten päätösten osalta.
Oikeutta hakea turvapaikkaa on jo viime vuosikymmenellä käytetty liian usein hyväksi.
Sen vuoksi Kreikan hallituksen linjaukset olla sekä määräaikaisesti vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia että rajalla muutettavat turvallisuustoimet saavat mielipidetutkimusten mukaan Kreikan kansalaisten keskuudessa yli 90 prosentin kannatuksen.
Onkin surullista, että Suomen hallitus ei näe nykytilanteen tuomia suuria uhkia. Onhan tässä tilanteessa ilmiselvää, että Turkin Erdogan on puheillaan houkutellut hyväksyttävissä oloissa eläviä ihmisiä Kreikan EU-rajalle.
Jos EU:n ulkorajoja nyt avataan, hänen strategiansa toteutuu. Sen johdosta maahanmuutto Euroopan unioniin ja Suomeen olisi vielä aikaisempaa vähemmän Euroopan ja meidän suomalaisten päätettävissä.
Kaiken lisäksi tasa-arvoinen auttaminen, jossa apua saavat myös iäkkäät ja naiset sekä lapset, voi kestävästi ja kustannustehokkaasti toteutua vain kriisimaissa tai niiden lähellä.