Ateenan olympialaisilla riittää uhkakuvia, kuten kansainvälinen terrorismi, kisakaupungin ruuhkainen liikenne, viime aikojen dopingjulkisuus ja käsistä karanneet kustannukset. Kreikassa usko kisojen onnistumiseen on kova, ja onnistumista toivovat myös monet muut olympiaisänniksi mielivät pienet maat.
Kreikkalaiseen tapaan kisarakennukset ja infrastruktuuri ovat valmistuneet viime hetkessä. Kisojen alusviikkojen viestit Ateenasta ovat olleet sävyltään positiivisia: tahmeasti alkanut lipunmyynti on alkanut vetää ja ateenalaiset ovat vastoin odotuksia hyväksyneet rajut liikenteen rajoitukset.
Kreikkalaisten olympiahankkeen ajatuksena on kytkeä olympialiikkeen historia ja nykypäivä ja kohentaa liki viiden miljoonan ateenalaisen elämisen tasoa. Se tapahtuu uusimalla Ateenan joukkoliikennettä, tieverkkoa, lentokenttä ja rakentamalla urheilupaikkoja ja uusia asuntoja.
Olympiahistoria ja nykypäivä kytketään toisiinsa niin, että Kreikassa kilpaillaan antiikin olympialaisten tyyssijassa Olympiassa, nykyaikaisten olympialaisten kehdossa Panathinaikon marmoristadionilla Ateenassa, ja lisäksi 33 uudella tai uusitulla kilpailupaikalla Ateenassa ja sen ympäristössä.
Ateenan olympialaisten järjestäjät eivät julista rakentavansa "kaikkien aikojen olympialaisia", kuten Sydneyn kisajärjestäjät neljä vuotta sitten tai Pekingin vuoden 2008 kisojen järjestäjät. Sydney kykeni vastaamaan huutoonsa ja Kiinassa taas on ainakin rahkeita ja haluaa ylittää Sydneyn saavutukset.
Mammuttitautia potevien kesäkisojen järjestäjäksi reilun 10 miljoonan asukkaan Kreikka on pieni maa. Mutta jos se onnistuu ponnistuksessaan, se antaa toivoa muille vastaavankokoisille maille.
Rogge haluaa rugbyn ja golfin
Kreikkalaisten onnistuminen olympiaisäntänä on tärkeää varsinkin Etelä-Amerikan ja Afrikan maille. Jos pieni maa onnistuu olympiaurakassaan, se helpottaa selvästi eteläamerikkalaisten ja afrikkalaisten maiden pyrkimyksiä tuoda kesäolympialaiset ensi kertaan jompaan kumpaan maanosaan.
Pienten ja köyhempien maiden pyrkimyksiä tukee myös Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtajan Jacques Rogge halua karsia kesäkisojen kustannuksia ja tarkistaa urheilumuotojen määrää ja valikoimaa. Kisojen urheilumuotojen määrä ei ole enää kasvanut vuoden 2000 jälkeen.
Vuoden 1896 Ateenan kesäkisoissa kilpaili 400 urheilijaa 12 eri maasta yhteensä yhdeksässä eri urheilumuodossa. Nyt Ateenaan on tulossa 10 500 urheilijaa 202 eri maasta kamppailemaan 28 urheilumuodon mitaleista. Akkreditoituna on myös hulppeat 5 000 kisajoukkueiden valmentajaa tai virkailijaa, 21 500 median edustajaa ja muhkeat 45 000 vapaaehtoista työntekijää.
KOK:n vuonna 2002 laatiman tutkimuksen mukaan kesäolympialaisten koko on lakipisteessä. Toukokuussa KOK päätti kuitenkin, että nykyiset lajit pysyvät kisaohjelmassa vuoteen 2012. Sen jälkeen Rogge haluaa mietittäväksi, "mitkä lajit ansaitsevat olympiastatuksen".
Nykyisistä olympialajeista softball, nykyaikainen viisiottelu ja baseball olivat putoamassa ohjelmasta jo kaksi vuotta sitten. Syynissä ovat myös miekkailu, ampumaurheilu ja dopingongelmien kanssa kamppaillut painonnosto. Näistä ammunnan ohjelma supistui jo vuodeksi 2008 kahdella lajilla. Roggen toiveissa on tuoda olympiaohjelmaan rugbyn ja golfin tapaisia suuria lajeja.
