Kreikan lei­reil­tä ei voi tuoda vain tyt­tö­jä, mutta käy­tän­nös­sä su­ku­puol­ta voidaan pai­not­taa – "Leirit eivät ole tur­val­li­sia ke­nel­le­kään, vähiten lap­sil­le"

Ihmisoikeusasiantuntijan mukaan oleellista on haavoittuvuuden yksilöllinen arviointi.

Kreikka on alkanut rakentaa uutta, suljetumpaa pakolaiskeskusta Samoksen saarelle. Sen on määrä korvata ylitäysiä pakolaisleirejä.
Kreikka on alkanut rakentaa uutta, suljetumpaa pakolaiskeskusta Samoksen saarelle. Sen on määrä korvata ylitäysiä pakolaisleirejä.
Kuva: VIOLETA ZAVOUDAKIS

Ihmisoikeusasiantuntijan mukaan oleellista on haavoittuvuuden yksilöllinen arviointi. Lastensuojelujärjestö painottaa samaa asiaa mutta muistuttaa, että tytöillä sukupuoleen liittyvät riskit ovat lapsiavioliittojen ja seksuaalisen väkivallan takia isommat.

Sukupuolen ottaminen alaikäisten turvapaikanhakijoiden automaattiseksi valintaperusteeksi rikkoisi lakeja ja sopimuksia. Tästä huolimatta Suomi voisi painottaa valinnassa tyttöjä niin sanotuilla pehmeillä keinoilla.

– Käytännöt eivät saa olla syrjiviä, mistä seuraa että valinnat on tehtävä haavoittuvaa asemaa koskevien kriteerien pohjalta, sanoo kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

Asia voitaisiin silti käytännössä huomioida. Kärjistettynä kyse on siitä, kuinka merkittäväksi haavoittuvuutta lisääväksi tekijäksi sukupuoli arvioidaan.

– Kun linjaus ja valintaprosessi painottavat yksilön hädänalaista tai haavoittuvaa asemaa ja sen arviointia yhteismitallisten kriteerien mukaan, on mahdollista pehmeästi – siis ei-kategorisesti – priorisoida tyttölapsia.

Suomi löytää päätöksen edestään pian

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi viime viikolla Ylelle, että Suomen tulisi keskittyä ottamaan vastaan suurimmissa vaikeuksissa olevia turvapaikanhakijoita. Heitä ovat Niinistön mukaan pienimmät lapset ja erityisesti tytöt, joiden hän sanoo olevan "lähtökohtaisesti" poikia heikommassa asemassa.

– Meillähän on kokemusta muutaman vuoden takaa, jolloin kävi hyvin selväksi, että pojat kyllä jaksoivat tehdä omin päin pitkänkin matkan, mutta tyttöjä ei kovin paljoa näkynyt, Niinistö totesi.

Niinistö painotti näkemyksensä koskevan turvapaikanhakijoita yleisesti.

Suomi kohtaa asian akuutisti piakkoin, sillä valtioneuvosto vahvisti torstaina päätöksen, jonka mukaan Suomi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Kreikan pakolaisleireillä olevia syyrialaisia ja afganistanilaisia.

Tyttöjen oikeuksia hyvä painottaa

Suomeen tuodaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia, kuten lapsia. Siitä ei ole tietoa, priorisoidaanko tässä tyttöjä Niinistön toivomalla tavalla.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei kommentoinut asiaa Lännen Medialle.

Scheinin sanoo, että Suomen on hyvä painottaa ihmisoikeuspolitiikassaan ja siksi myös pakolaispolitiikassaan tyttöjen oikeuksia. Perustuslain kuudes pykälä ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät kuitenkin poikien sulkemisen kategorisesti valinnan ulkopuolelle.

– Kunhan tämä pidetään mielessä, ei ole ongelmaa erityisesti viestittää, että Suomi haluaa auttaa tyttölapsia uuden elämän alkuun, professori sanoo.

Haavoittuvuutta lisää lähtömaan epätasa-arvoisuus

Pelastakaa Lapset ry:ssä korostetaan myös, että haavoittuvuutta koskeva arviointi tulee tehdä lapsen edun mukaisesti ja yksilökohtaisesti. Sukupuoli on kuitenkin yksi arvioon vaikuttava tekijä, ja tässä tytöt ovat yleisesti ottaen heikommassa asemassa.

Haavoittuvuutta lisää se, jos lähtömaa tai tämänhetkinen sijaintipaikka – kuten pakolaisleiri – ovat vahvasti epätasa-arvoisia.

– Tytöillä sukupuoleen liittyvät riskit ovat lapsiavioliittojen ja seksuaalisen väkivallan takia isommat. Riski kohoaa, jos he ovat liikkeellä ollessaan joutuneet turvautumaan laittomiin toimijoihin, sanoo järjestön erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo.

Esimerkiksi pakeneminen lapsiavioliitosta voi olla syynä siihen, että tyttö on liikkeellä ilman huoltajaa.

Joissakin tapauksissa poikiin kohdistuva riski voi kuitenkin olla jopa suurempi kuin tytöillä. Tämä voi johtua esimerkiksi värväyksistä aseellisiin konflikteihin.

Lasten tilanne kriittinen sukupuolesta riippumatta

Levamo huomauttaa, että Suomi ja Kreikka ovat ratifioineet Istanbulin sopimuksen, joka määrittää muun muassa turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen vastaanottoa koskevia ihmisoikeusvelvoitteita.

– Ei voida katsoa, että velvoitteet täyttyvät nykyisissä vaikeissa ja turvattomissa leiriolosuhteissa, hän sanoo viitaten Kreikan leireihin.

Niillä odottavien ja varsinkin ilman huoltajaa olevien lasten tilanne on hänen mukaansa kuitenkin kriittinen sukupuolesta riippumatta.

– Leirit eivät ole turvallisia kenellekään, vähiten lapsille.

Järjestön mukaan haavoittuvimpia ovat pienimmät lapset ja esimerkiksi vammautuneet ja sairaat lapset, joita ei voida hoitaa leiriolosuhteissa.