Kree­ta-Ma­ria Kentala luotsaa Ou­lun­sa­lo Soita nyt en­sim­mäis­tä kertaa – kaus­tis­lai­nen viu­lis­ti ei miet­ti­nyt kah­des­ti, kun häntä ky­syt­tiin fes­ti­vaa­lin puik­koi­hin

Kaustislainen viulisti Kreeta-Maria Kentala muistelee istuneensa runsas vuosi sitten bussissa keikkamatkalla, kun hän sai puhelun Oulun suunnasta.

Viulisti Kreeta-Maria Kentala on esiintynyt eri musiikkitapahtumissa ympäri Suomen muun muassa Barocco Borealen eli pohjoisen barokin kanssa. Kevättalvella 2016 esiintymispaikkana oli Enontekiön kirkko Hetan musiikkipäivien aikaan ja ohjelmistossa Vivaldin Neljä vuodenaikaa.
Viulisti Kreeta-Maria Kentala on esiintynyt eri musiikkitapahtumissa ympäri Suomen muun muassa Barocco Borealen eli pohjoisen barokin kanssa. Kevättalvella 2016 esiintymispaikkana oli Enontekiön kirkko Hetan musiikkipäivien aikaan ja ohjelmistossa Vivaldin Neljä vuodenaikaa.
Kuva: ANU JORMALAINEN

Kaustislainen viulisti Kreeta-Maria Kentala muistelee istuneensa runsas vuosi sitten bussissa keikkamatkalla, kun hän sai puhelun Oulun suunnasta.

– Ei sitä vastausta tarvinnut oikeastaan edes miettiä. Vastasin soittajalle, että joo, ilman muuta!

Hyväntuulista heittoa säestävän hersyvän naurun perusteella on helppo päätellä, että Kentala ei ole katunut lupautumistaan ryhtyä kamarimusiikkifestivaali Oulunsalo Soin taiteelliseksi johtajaksi.

Kentala luotsaa Oulunsalo Soita nyt ensimmäistä vuotta taiteellisena johtajana. Festivaali on tullut tutuksi jo hänen edentäjänsä mezzosopraano Virpi Räisäsen kaudella, jolloin Kentala on esiintynyt tapahtuman konserteissa vanhan musiikin yhtye Barocco Borealen viulistina.

Kymmenkunta vuotta sitten synnyinseuduilleen Kaustiselle paluumuuttanut Kreeta-Maria Kentala tunnetaan Suomen vanhan musiikin liikkeen uranuurtajana. Hänelle on luontevaa olla solistina, johtajana sekä pedagogina barokin, klassisen ja romantiikan ajan musiikin parissa – ja yhtä lailla hän on omimmillaan kansanmusiikin ja pelimannimeiningin kanssa.

Kentala voi keskittyä tällä haavaa täysipainoisesti muusikon työhönsä, sillä valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt hänelle taiteilija-apurahan vuosille 2017–2021.

Festivaali- ja konserttiohjelmien suunnittelu on puuhaa, josta viulisti tunnustaa tykkäävänsä erityisen paljon. Oulunsalo Soin osalta Kentala pääsi vauhtiin pian viimekesäisen festivaalin päätyttyä. Ensimmäiset muusikot hän muistelee varanneensa syyskuussa.

Hieman ennen festivaalin alkua taiteellinen johtaja ja samalla myös yksi festivaaliesiintyjistä kuvailee tunnelmia kihelmöiviksi. Hän myöntää jännittävänsä sitä, millaisen vastaanoton tämänvuotinen tapahtuma saa.

Festivaali näkyy ja kuuluu tällä kertaa entistä enemmän Oulun keskustan alueella. Se esittelee samalla uuden ja useammasta konsertista koostuvan kokonaisuuden, kamarimusiikkisafarin.

Kentalan ja hänen suunnittelutiiminsä ideoinnin tuloksena festivaalin aikana puhalletaan myös pölyt pois Chopinin musiikista, sekoitellaan kaustislaista poljentoa klassisen musiikin suosikkiteemoihin, palataan perusasioiden äärelle, kuullaan kisällien eli Oulun konservatorion nuorten muusikoiden soitantaa sekä vietetään barokin juhlaa. Noin lyhyesti listattuna.

Festivaali aloitetaan kyläiltamilla tapahtuman synnyinseudulla Oulunsalon nuorisoseurantalolla. Mielessä on pidetty festivaalin ensimmäisen taiteellisen johtajan, pianisti Izumi Tatenon ajatus paikallisesta kyläjuhlasta, jossa voi kokea yllättäviä esityksiä ja intiimiä tunnelmaa.

Kreeta-Maria Kentala toivoo, että konsertteihin rohkaistuisi tulemaan myös sellaista yleisöä, jolle klassinen musiikki on oudompi elämys.

– Konserttitilanteessa oleminen ja eläminen ylipäätään on aina ihan erilainen kokemus kuin musiikin kuuntelu kotona ämyreitten äärellä istuen.

Kentala on liikkunut luontevasti musiikin kentässä koko ikänsä, eikä ole ihme, että musikaalisessa kodissa varttuneesta viulun soiton harrastajasta tuli ammatiltaan muusikko.

– Vanhempani olivat musiikinopettajia ja muusikoita. Isä oli myös kanttori ja lisäksi hän toimi kaustislaisten viulupelimannien vetäjänä. Hänen perässään minä sitten aina kuljin, kun hän veti kylillä kansalaisopiston viulupiirejä.

Ensimmäisen oman viulunsa Kentala sai viisivuotislahjaksi. Sen koommin hän ei ole tainnut soitinta käsistään laskea?

– Nooh, murrosiässä tuli kaikenlaisia muitakin kotkotuksia, eikä viulun soitto enää niin kiinnostanut, Kentala hymähtää.

Vielä lukiota aloitellessaan Kentala aprikoi, uskaltaisiko ajatella musiikkia ammattina vai lähtisikö sittenkin opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta.

Mutta ei, ei viulua noin vain jätetty.

Yläkouluiässä soittoinnostus virisi uudestaan, kun Kentala pääsi Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa ensin Mauno Järvelän ja vähän myöhemmin Kaija Saariketun oppilaaksi.

Ylioppilaaksi päästyään Kentala jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa ja ulkomailla. Edsbergin musiikkikoulussa Tukholmassa Jennifer ja Endre Wolfin opissa Kentala tutustui barokkiviulisti Reinhard Goebeliin. Seuraavaksi hän lähti saksalaisen perässä Kölniin opiskelemaan barokkimusiikkia.

Kentalalta on turha kysyä, kumpi – pelimanni- vai barokkimusiikki – on lähempänä hänen omaa sydäntään. Molemmat ovat yhtä rakkaita.

– Niissä on paljon samaa, niin tyylillisesti kuin soittotekniikankin kannalta. Ja niitä on aina hauska yhdistellä toisiinsa.

Pitkään pääkaupunkiseudulla asuneen Kentalan paluu kotikonnuille ajoittuu vaiheeseen, jolloin perheen poika aloitteli koulutaivaltaan.

– Olimme mieheni (alttoviulisti Jouko Mansneruksen) kanssa rakentaneet tänne Kaustiselle vapaa-ajan asunnon, jossa perheemme vietti paljon aikaa. Aloimme miettiä, että mitä jos tekisimme kertakaikkisen elämänmuutoksen ja muuttaisimme maalle.

Päätös syntyi lopulta helposti, kun vielä perheen molemmille muusikoille löytyi oman alan opetustöitä Pietarsaaren ammattikorkeakoulusta.

Tätä nykyä näyttää siltä, että muusikon ura väikkyy myös perheen jälkikasvun mielessä.

Kaustisen musiikkilukiossa opiskeleva poika paitsi soittaa viulua, alttoviulua, pianoa ja rumpuja myös laulaa, ja on äitinsä mukaan näin ”vanhempiaankin monipuolisempi”.

Kreeta-Maria Kentala itse jatkaa Oulunsalo Soin taiteellisena johtajana ainakin ensi vuoden ja mahdollisesti kolmannen optiovuoden. Lisäksi mielessä pyörii levytyshaaveita ja uusien konserttiohjelmien kehittelyä. Barocco Borealenkin kanssa on koko ajan jotain virityksiä.

– Oulunsalo Soin jälkeen voisi ehkä pitää muutaman viikon kesälomarokulia, Kentala miettii.

Ja sen jälkeen voi alkaa pyöritellä ensi kesän festivaalikuvioita.

Oulunsalo Soi 8.–11. elokuuta. Festivaalin aikana kuullaan kaksitoista konserttia Oulun keskustassa, Oulunsalossa ja Kempeleessä. Tarkemmat tiedot www.oulunsalosoi.fi.

Kreeta-Maria Kentala

Muusikko, viulupedagogi. Kamarimusiikkifestivaali Oulunsalo Soin taiteellinen johtaja 2019–2020/2021. Syntynyt Kokkolassa 1964.

Toiminut orkesterimuusikkona Radion Sinfoniaorkesterissa ja barokkimuusikkona Musica Antiqua Köln -yhtyeessä.

Työskennellyt viulun lehtorina Länsi-Helsingin musiikkiopistossa sekä barokkiviulumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa, opettanut barokkimusiikkia Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviassa.

Toiminut Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteellisena johtajana ja Kaustisen Pelimanniyhdistyksen puheenjohtajana.

Kuuluu folkbarokkiyhtye SAMA:an, barokin ajan sonaatteja esittävään The Jones Bandiin sekä pohjalaisista muusikoista koostuvaan Barocco Boreale -yhtyeeseen.

Levyttänyt albumeita kamarimuusikkona ja solistina. Saanut levytyksistään kolme Emma-palkintoa, ääni- ja kuvatallennetuottajien Janne-palkinnon sekä kaksi Yleisradion Vuoden levy -palkintoa.

On ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 musiikkipalkinnon saajaksi.

Asuu perheensä kanssa Kaustisella. Perheessä mies, poika ja koira.

Harrastaa koiran kanssa ulkoilua, lukemista, Netflix-sarjojen seuraamista ja vesijumppaa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä