Yksityiset kioskikauppiaat ovat huolissaan ammattinsa tulevaisuuden näkymistä kilpailun kiristyessä. Esimerkiksi kauppojen pidentyneet aukioloajat alkavat jo näkyä tuloksessa.
"Konkreettista palautetta on tullut parin vuoden ajan. Kauppojen pitkillä aukioloajoilla on vaikutusta varsinkin, jos kauppa ja kioski ovat vierekkäin. Yrittäjät ovat valitelleet, että kohta ei tiedä mitä kannattaisi myydä", sanoo Oulun Läänin Kioskikauppiaat ry:n puheenjohtaja ja Kioskiliiton varapuheenjohtaja Anna-Liisa Kemi. Kemi on liikkeenhoitaja oululaisessa Troija-kebabissa.
Kioskikauppiaat kokoontuvat liittokokoukseen Ouluun pääsiäisen jälkeen keskustelemaan alan ongelmista. Samalla järjestetään myös alaan liittyvien tuotteiden myyntinäyttely.
Anna-Liisa Kemin mukaan kannattavuusongelma on tuttu etenkin kaupunginosakioskeilla ja maaseutukioskeilla. Sekä kioskitavaraa että grilliruokaa myyvillä on vähän helpompaa ja näiden osuus alkaakin olla jo 80 prosenttia.
"Kioskityypit ovat muuttuneet. Ne, jotka ovat pudonneet ovat pois pelistä, muut etsivät elintilaa uusista haasteista", tietää Kioskiliiton puheenjohtaja, lappeenrantalainen yrittäjä Tuula Karhu.
Kioskeista haetaan perinteisesti makeisia, virvoitusjuomia ja savukkeita. Usein ostoslistalla on myös olutta ja perusruokatarvikkeita kahvista leipään.
"Kioskit puolustavat paikkaansa. Haluamme palvella asiakkaita jotka eivät halua muutaman tuotteen takia jonottaa marketin kassalla", perustelee Anna-Liisa Kemi.
Niille, jotka valittavat kioskeissa olevan kallista, Anna-Liisa Kemillä on vastaus valmiina.
"Me käytämme tavaran ostamiseen samoja noutotukkuja kuin tuotteet halvemmalla saavat kaupat. Tavara on hinnoiteltu tukussa siten, että monet tuotteet saisimme kaupasta halvemmalla. Kioskeja ei myöskään kukaan tue esimerkiksi markkinoinnissa", kuvaa Kemi arkea.
Kioski kuuluu katukuvaan
Kioskit, tai kiskat ja kipsat, ovat kuuluneet katukuvaan vuosikymmeniä ja näin halutaan olevan jatkossakin. Alkuaikojen perinteisiä luukkukioskeja on enää vähän, sillä suuntaus on kioskeihin joissa voi asioida sisällä.
"Asiakkaiden ei haluta seisovan märällä luukulla. Mitään lakia asiasta ei ole", toteaa Kemi.
Kioskit ovat melko suuri nuorten työllistäjä ja osa koululaisista työllistää itse itsensä perustamalla kesäkioskin. Monet grillikioskit tarjoavat opiskelijoille viikonlopputöitä ympäri vuoden.
Oululainen Aaro Nahkuri, 59, on pitänyt Aaron Aitta -kioskia Oinaansuolla viitisen vuotta ja hänellä on ollut kioski myös Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Nykyisen kioskin pitää pystyssä Veikkaus-piste, vaikka virvokkeita, karkkia ja vähäinen määrä lelujakin on tarjolla.
"Muu on jäänyt pakosta pois. Jos Veikkausta ei olisi, ei olisi kioskiakaan. Aukioloajoilla en pysty kilpailemaan, sillä naapurikauppa aukeaa viikolla jo seitsemältä", toteaa Nahkuri.
Selkeänä epäkohtana Nahkuri pitää sitä, etteivät kioskikauppiaat saa tukusta tavaraa samalla hinnalla kuin kaupanpitäjät.
Järjestäytymistä kaivataan
Kioskiliittoon kuuluu noin 400 jäsentä, kaikkiaan ketjuihin kuulumattomia kioskikauppiaita on maassa noin 650. Oulun läänin jäsenet ovat lähinnä Oulun ympäristöstä. Liitto on aloittanut kampanjan järjestäytyneisyyden lisäämiseksi.
"Yrittäjille toimitetaan materiaalia. Soisin, että kioskit muualtakin kuin Oulun alueelta tulisivat mukaan", toteaa Kemi.
Tuula Karhu kertoo, että ravintolapuolen yrittäjät ovat tulleet jäseniksi hyvin, mutta uudet, nuoret yrittäjät eivät pidä asiaa tärkeänä.
"Tärkeää se kuitenkin olisi. Olemme EU:ssa ja säännöt muuttuvat jatkuvasti."
