Pääkirjoitus: Tuore tut­ki­mus tuo esiin Oulun monet arkiset vah­vuu­det, ja siksi kiel­tei­sis­sä mie­li­ku­vis­sa ry­pe­mis­tä kan­nat­taa jo hillitä

Mielenterveys: Kuinka nuorta val­vo­taan OYSin psy­kiat­ri­sel­la osas­tol­la, jossa on muun muassa tu­pak­ka­paik­ka ja psy­koo­si­po­ti­lai­ta?

Jääkiekko: SM-sar­jan par­haa­na pe­laa­ja­na pal­ki­tun Markus Loposen te­ho­ket­ju johtaa Kärpät kul­ta­jah­tiin

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Kou­lu­tus­taus­ta hei­jas­tuu har­mil­li­sen vah­vas­ti myös nuorten ää­nes­tys­in­toon

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset aikovat käyttää äänioikeuttaan aiempaa pontevammin. Uutinen on hyvä. Mutta nuorten kohdallakin koulutustaso vaikuttaa huolestuttavan paljon äänestysaktiivisuuteen.

Tutun hokeman mukaan nuoret ovat poliittisesti passiivisia. Tuore kyselytutkimus kertoo kuitenkin valoisampaa viestiä. Valtion nuorisoneuvoston tiistaina julkistaman tutkimuksen mukaan 77 prosenttia nuorista aikuisista on aikeissa äänestää huhtikuun 2. päivän eduskuntavaaleissa.

Varmasti äänestämään aikoi mennä 46 prosenttia vastaajajoukosta, 31 prosenttia todennäköisesti. Nettipaneelina toteutettuun kyselyyn vastanneet olivat 18–29-vuotiaita.

Kaksista edellisistä eduskuntavaaleista on tietoa 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuudesta. Vuonna 2015 tuosta ikäluokasta äänesti 47 prosenttia ja vuonna 2019 taas 55 prosenttia. Vuoden 2015 eduskuntavaalien yleinen äänestysprosentti oli 70,1 ja vuoden 2019 vaalien 72,1.

Vaikka nuorten aikuisten kohdalla 77 prosenttiin nyt tuskin lopulta ylletään, kehitys näyttää kulkevan hyvään suuntaan.

Tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät