”Jokaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ihmisenä ja kansalaisena omien kykyjensä mukaisesti koko elämänsä ajan varallisuudesta riippumatta. Kukaan ei saa jäädä koulutus- ja sivistysmahdollisuuksien ulkopuolelle.”
Kuulostaa aika hienolta ja reilulta. Mutta mistä tällaisen koulutusjärjestelmän saa?
Mikäli puolueiden periaateohjelmia on uskominen, äänestämällä lähes ketä tahansa.
Edellä esitetty ote on nykyisen pääministeripuolueen asiakirjoista. ”Suomea kuntoon” laittava keskusta ja ”sivistyspuolue” kokoomus linjasivat yhdenvertaisen koulutuksen puolesta, kun kansa heille luottamuksensa lähes neljä vuotta sitten antoi.
Vaan miten on linja pitänyt?
Suomalaisten poliittinen muisti on heikoimmillaan alle vaalikauden mittainen.
Pahimmat vaalilupausten rikkomiset oli ymmärrettävästi tehtävä heti vaalien jälkeen – mahdollisimman kaukana seuraavista vaaleista.
Hallituspuolueet olivat luvanneet pitää koulutuksen määrärahat silloisella tasolla ja huolehtia siitä, että opintotuki pysyy opintorahapainotteisena.
Vaalien jälkeen koulutuksesta leikattiin 800 miljoonaa ja opintolainan painotusta kasvatettiin opintotuessa huomattavasti. Takit on tehty käännettäviksi.
Nykyinen opiskelijoiden tukijärjestelmä on kaukana siitä, mitä hallituspuolueiden arvoasiakirjoissa lukee. Järjestelmä pohjaa sille, että nuori kantaa vastuun yhteiskunnan ongelmista.
Lainaan perustuva opintotukijärjestelmä osoittaa, että yhteiskunta ei usko nuorten työllistymiseen – nuori on peloteltava töihin lainamöröllä.
Pahinta on, että opintolainan nostoa edellytetään myös lukiolaiselta, mikäli tämä mielii saada opintorahan lisäksi toimeentulotukea opintoajan kulujensa kattamiseen. Vähävarainen lukiolainen voi joutua kustantamaan opiskelunsa ja oppimateriaalinsa lainalla, vaikka opinnot eivät edes valmista suoraan työelämään.
Hallituspuolueet ovat puolustelleet toimiaan oppositiolle sillä, että kritisoivat puolueet ovat itsekin olleet leikkaamassa opiskelijoilta. Tämä on myös totta.
Jokainen eduskuntapuolue on sekä puhunut koulutuksen puolesta että leikannut siitä – suurin osa on tehnyt näitä molempia yhtä aikaa.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten puolueet lähtevät kevään eduskuntavaaleihin. Nyt käydään kilpajuoksua siitä, kuka ehtii lupaamaan lisämäärärahoja koulutukseen, tai ennemminkin, kuka saa kansan uskomaan lupauksiinsa.