Nivala Koko koulutuskenttä on alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mielestä nähtävä alueella yhtenäisenä kokonaisuutena. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen eroa on hänen mukaansa entisestään kavennettava. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän 40-vuotisjuhlassa maanantaina puhunut Korhonen näki myös, että koulutusta hallinnoidaan monesti useassa eri organisaatiossa.
"Tässä mielessä koko ammatillisen opetuksen kokoaminen yhden kuntayhtymän alle, kuten täällä Kalajokilaaksossa, helpottaa yhtenäisen koulutuspolitiikan toteuttamista", Korhonen sanoi.
Korhonen totesi, että koulutus on perinteisesti pilkottu osiin ja tiukkoihin rajoihin. "Viime aikoina tämä on heijastunut ammattikorkeakoulun ja yliopiston välisessä taistelussa. Aiemminhan samaista kädenvääntöä käytiin lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä."
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on Korhosen mielestä toimialueellaan merkittävä toimija niin koulutuksessa kuin aluepolitiikassakin. "Täällä aluekehityshaaste on otettu vastaan, työelämäyhteyksiä on luotu ja yhtenäistä alueen tahtotilaa on käytetty koulutuksen järjestämisessä."
Myös muualla kuin koulutuksessa pitäisi Korhosen mukaan huomata, että se, joka rakentaa riittävän vahvoja kokonaisuuksia tulevaisuuteen tulee olemaan pärjääjien joukossa. "Oulun seudulla keskustellaan lukion ja Oulun seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymän yhteensovittamisesta. Kainuussa on lähdössä liikkeelle iso harjoitus, Kainuun malli, jossa on kysymys aivan uudenlaisista malleista toimia. Siellä yritetään luoda pohjaa sille, että rakennetaan koko maakuntaa, eikä vain osaa siitä."
Panostusta
toiselle asteelle
Korhonen totesi, että alueiden kilpailukyvyn ratkaisee tulevaisuudessa yhä useammin se, onko seudulla panostettu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen peruskoulutus muodostaa perustan taloudelliselle kehitykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille yhdessä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen kanssa.
"Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. It-buumissa on unohtunut, että kädentaidon osaajia tarvitaan monilla elämän osa-alueilla. Se on haaste, mutta se on myös mahdollisuus. Ne alueet, jotka sen ymmärtävät tulevat pärjäämään myös tulevaisuudessa", Korhonen sanoi.
Koulutuksen järjestäjät ovat ministerin mielestä yhä enenevässä määrin vastuussa koulutuksen oikea-aikaisessa suuntaamisessa. Näin ne ovat tärkeässä asemassa - etulinjassa - palvelemassa alueen ja väestön hyvinvointia.
Korhonen kertoi opetusministeriön päättäneen myöntää vuosina 2003-2005 kannustusrahaa niille ammatillisen peruskoulutuksen aloille, joille ennakoidaan tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman pulaa, kun suuret ikä.luokat poistuvat työelämästä.
Uudella kannustusrahan avulla pyritään lisäämään koulutuksen vetovoimaa ja vaikuttavuutta, ajanmukaistamaan koulutusta, tehostamaan opiskelijarekrytointia ja nostamaan koulutuksen imagoa. "Kannustusraha on opetusministeriön vastaus kansantaloudellisesti merkittävien alojen ennakoituun työvoimapulaan", Korhonen mainitsi.