Uusissa koulun uimaopetuksen suosituksissa korostuvat vesipätevyys ja uimaopetuksen aloitus jo esiopetusikäisenä, käy ilmi Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) laatimissa suosituksissa.
Vesipätevyys kattaa muun muassa motoriset taidot, turvallisuustiedot ja hengenpelastuksen perusteet. Vesipätevyyttä määrittävässä 15 kohdan listassa tuodaan esiin myös esimerkiksi kyky arvioida omaa osaamista ja ymmärtää paikallisia vaaroja. Pelkkä ennalta määrätyn matkan uiminen ei takaa riittävää turvallisuutta tai ehkäise vaaratilanteita vedessä.
Aiemmin SUHin suositukset ovat keskittyneet lähinnä opetuksen määrällisiin tavoitteisiin, mutta nyt suosituksilla ohjataan myös opetuksen sisältöä. Opetusta tukevat suositukset antavat myös vanhemmille selkeän kuvan siitä, mitä lasten on tarkoitus oppia.
Suosituksissa on erilaisia tavoitteita eri luokka-asteille. Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja opettamaan uintia.
Lasten uimataito heikentynyt
Lasten uimataito on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Viimeisimmän, vuoden 2022 uimataitotutkimuksen mukaan 45 prosenttia kuudesluokkalaisista ei osaa uida kunnolla.
Heikentynyt uimataito näkyy arjessa ja tilastoissa. Kesällä hukkui 45 ihmistä. Hukkuneiden joukossa oli SUHin mukaan poikkeuksellisen paljon lapsia ja nuoria.
SUH listaa syiksi heikentyneelle uimataidolle muun muassa korona-ajan aiheuttaman oppimisvelan eli sen, että pandemian aikana ei voitu järjestää uimaopetusta tavanomaiseen tapaan. Lisäksi syinä mainitaan uimaopetuksen alueellinen eriarvoisuus, pula uimaopettajista ja perheiden erilaiset mahdollisuudet tukea lasten harrastamista ja uimataidon oppimista.
