Tshekin Martin Koukal osoitti lauantaina, ettei hiihtäjän ole välttämättä erikoistuttava tietyille matkoille voidakseen menestyä arvokisoissa. Koukal voitti Val di Fiemmessä 50 kilometrin maailmanmestaruuden, ja muutama päivä aiemmin hän taisteli mitaleista 1,5 kilometrin sprintissä. Sprintti toi hänelle viidennen sijan ja takaa-ajo kiristaistelun kuudennen tilan.
"Viime keväänä suunnittelin erikoistuvani sprinttihiihtäjäksi, mutta valmentajani sai minut puhuttua ympäri. Hän kannusti minua jatkamaan myös normaalimatkoilla, Koukal kertoi mitalihaastattelussa ja oli tyytyväinen ratkaisuunsa."
Hän käytti 50 kilometriin aikaa 1.54.25,3 ja kukisti hopealle sijoittuneen Ruotsin Anders Södergrenin 15 sekunnilla. Pronssia hiihti Södergrenin peesissä valtaosan matkaa edennyt Ruotsin Jörgen Brink 43,7 sekunnin erolla Koukaliin. Ruotsin panos oli vahva, vaikka maailmancupia johtava Mathias Fredriksson jäikin taas ilman mitalia. Hän oli neljäs.
Koukalin lisäksi kilpailun yllättäjiin kuului Yhdysvaltain Carl Swenson. Coloradolainen hiihti viidenneksi, vaikka ehti kertaalleen kaatua päistikkaa ladun varteen.
"Hän meni pöpelikköön, mutta aloitti sieltä uuden nousun", pitkän matkaa Swensonin kanssa hiihtänyt Teemu Kattilakoski kertoi.
Jääkiekko vaihtui hiihdoksi
Tshekin maastohiihtokeskuksen Nove Meston liepeillä asuva Koukal aloitti urheilijan uransa jääkiekkoilijana, mutta vaihtoi 13-vuotiaana hiihtoon. Jääkiekko on kuitenkin Koukalin perheessä isossa roolissa, sillä Martinin veli Petr pelaa ammatikseen Tshekin liigaa johtavassa Pardubicessa. Hän hyökkää Otakar Janeckyn seurakaverina.
Kestävyyslajit luontuvat kiekkoilua paremmin Martin Koukalin ohjelmaan, ja keväisin hän hakee vireyttä harjoitteluun vaeltamalla ja kiipeilemällä vuoristossa.
"Kaksi vuotta sitten olin kaverieni kanssa Perussa ja viime keväänä kiipeilimme Himalajalla", Koukal kertoi.
Koukal, 25, todisti Lago di Teseron laduilla, ettei kuninkuusmatkan mestarin tarvitse välttämättä olla kaiken kokenut ja vuosikausia latuja kiertänyt konkari. Oman kiirastulensa hänkin joutui pitkässä kisassa toki käymään.
"Ensimmäiset 25 kilometriä olivat minulle vaikeat. Vasta puolimatkan jälkeen jalkani alkoivat toimia kunnolla ja sain lisättyä vauhtia", Koukal kertasi ja kuvasi mestaruuden varmistumista uransa upeimmaksi hetkeksi.