Pitkänhuiskea, 193-senttinen jääkiekkoilija, jonka hymy yltää korvasta korvaan. Jesse Puljujärvi on helppo tunnistaa suuremmastakin ihmismerestä.
Haastatteluun hän saapuu suoraan fysioterapeutin käsittelystä.
– Kaikki on kunnossa. Auoimme vain paikkoja.
Puljujärven alkukausi Kärpissä on ollut vahva. Kuudessatoista ottelussa hän on kerännyt tehot 10+6. Mies on saanut sitä itseluottamusta, mitä tuli Kärpistä hakemaankin.
– Se oli tässä tavoitteena, että pystyy kehittymään, pelaamaan hyvällä itseluottamuksella ja ottamaan sitä kautta niitä seuraavia steppejä uralla. Tässä ollaan vielä nuoria ja pystyy kehittymään.
Puljujärvi on ollut valokeilassa niin pitkään, että hänen kohdallaan unohtuu helposti kyseessä olevan vasta 21-vuotias nuori jääkiekkoilija.
Puljujärvi teki liigadebyyttinsä 16-vuotiaana, ja samalla hänestä tuli Kärppien seurahistorian nuorin SM-liigapelaaja.
Tähän mennessä hän on ehtinyt voittaa 18- ja 20-vuotiaiden maailmanmestaruudet, suomenmestaruuden Oulun Kärpissä ja pelata kolme vuotta Atlantin toisella puolella Edmonton Oilersissa sekä sen farmijoukkueessa.
Joidenkin näkemysten mukaan Puljujärvi lähti NHL:ään liian aikaisin ja tuli nyt maitojunalla kotiin. Mies itse ei näe asiaa aivan samalla tavalla. Vastaus siihen, tekisikö hän nyt joitain asioita toisin, jos saisi palata ajassa taaksepäin, tulee parin sekunnin mietinnän jälkeen päättäväisesti.
– En.
Ei toista suunnitelmaa
Mutta palataan ajassa taaksepäin siihen hetkeen, kun Puljujärvi tiesi haluavansa jääkiekkoilijaksi.
– Se oli varmaan ekan kerran, kun menin jäälle 5-vuotiaana. Se onnistui heti. Oli kivaa, kun olin hyvä siinä. Suoraan osasin luistella heti, käännöksissä meni vähän aikaa.
Sittemmin Puljujärvi on oppinut myös kaartelemaan luistimilla. Viiden vuoden ajan hän pelasi jääpalloa talvisin jääkiekon ohella.
– Luulen, että luistelussa se tausta näkyy edelleen.
Mummopyörällä ympäri kaupunkia
Kun Puljujärvi muutti Torniosta Ouluun seitsemännellä luokalla, jääpallo sai jäädä.
– Tornion alueella ei ollut minulle enää huippujoukkuetta, jossa kehittyä. Käytiin sitä ennen parin jätkän kanssa Torniosta täällä reeneissä. Siinä tuli puhetta, että milloin tulisimme Kärppiin. Mietittiin, kannattaako lähteä. Nyt voi sanoa, että kyllä kannatti.
Myös Ruotsin Skellefteå oli yksi mahdollinen vaihtoehto, kun Puljujärvi vanhempiensa kanssa pohti, missä hän voisi pelaajana kehittyä. Kärpät oli kuitenkin nuoren pojan lempijoukkue, joten valinta syntyi lopulta helposti.
Seitsemännellä luokalla omilleen muuttaminen ei ole ihan arkipäivää suomalaisperheissä, sen Puljujärvi tietää itsekin.
– Kyllähän minä olin nuori. Ihan pikkupoika. Parina ekana iltana oli kyllä äitiä ikävä. Isä pystyi käymään viikolla kylässä. Äiti ja sisko kävivät viikonloppuisin.
Samassa kerrostalossa asui Puljujärven kanssa pari muutakin jääkiekkoilijaa. Pari vuotta vanhemmasta Antti Kalapudaksesta tuli Puljujärvelle kuin isoveli.
– Koskaan ei ollut suunnitelma B:tä. Olin ihan hyvä koulussa, mutta jääkiekko edellä mentiin.
Liigadebyytin Puljujärvi teki Tapparaa vastaan kauden 2014–2015 avausottelussa. Heti ykkösketjuun istutettu nuorukainen sai syöttöpisteen, ja näin ollen hänestä tuli myös Kärppien SM-liigahistorian nuorin tehopisteen saanut pelaaja.
– Ei meriittejä mieti, mutta ovat ne tuollaisia pieniä hienoja juttuja.
Kulunutta kolmea vuotta Edmontonissa Puljujärvi pitää opettavaisina.
– Paljon tuli henkistä kasvua ja pelaajana myös. Näki, millainen se NHL-maailma on. Tuli olo, että siellä voi pärjätä. Pienistä jutuista se on loppujen lopuksi kiinni.
Puljujärven ja Kärppien tämän kauden kattavassa sopimuksessa on kohta, joka mahdollistaa Puljujärven siirtymisen NHL:ään 1. joulukuuta saakka. Mies itse vakuuttaa kuitenkin olevansa ”sataprosenttisesti Kärppien matkassa”.
– Haluan auttaa joukkuetta ja kehittyä joka päivä. On ollut mukava olla mukana.
Ouluun palaaminen Pohjois-Amerikassa vietettyjen vuosien jälkeen ei ollut lopulta vaikeaa.
– Tämä on koti. Tutut kaverit, valmentajat, tuttu ympäristö. Tähän on ollut helppo asettua. Täällä viihtyy hyvin.
Vapaa-ajalla kaverit ja valtameren toiselle puolelle jäänyt tyttöystävä auttavat saamaan ajatukset pois jääkiekosta.
Kun Puljujärveä pyytää kertomaan itsestään jotain, mitä moni ei välttämättä tiedä, miettii hän hetken.
– Tykkään pyöräillä. Autotallissa olisi lämmin auto odottamassa, mutta tykkään pyöräillä joka paikkaan.
NHL:ssä hyvin tienanneen ei ehkä olettaisi polkevan ”mummopyörällä”, mutta sellaisella Puljujärvi ajelee.
– On minulla muitakin pyöriä, kilpapyöräkin, mutta tuolla minä tykkään polkea. Isä laittoi siihen nastarenkaatkin, Puljujärvi väläyttää tutun hymynsä.
Jesse Puljujärvi
Syntynyt 7.5.1998 Älvkarlebyssä.
Lempinimet: Pulju, Jepa.
Perhe: Isä, äiti, pikkusisko.
Harrastukset: Pyöräily, kävely, pipolätkä, toimintaseikkailupelit.