"Vakituinen paikka on ilman muuta hyvä homma. Ei tarvitse murehtia, loppuvatko työt heti tehdyn työmaan jälkeen vai eivät", kiteyttää asentaja Jari Keltamäki.
Keltamäki, 28, sai vakituisen työpaikan Rustholli Remontit Oy:n Oulun toimipakasta viime keväänä. Puolenkymmentä vuotta rakennusalalla työskennelleelle iiläismiehelle on ennättänyt kertyä kokemusta myös projektihommista ja työmaakohtaisista sopimuksista.
Remonttirintamalla näyttää Jari Keltamäen mielestä lupaavalta. "Talokanta Oulun alueella on sen verran iäkästä, että kohteita riittää ja taitavatpa ne olla lisääntymässäkin. Vanhoista asunnoista ei haluta luopua, kun ne sijaitsevat hyvillä paikoilla keskustan tuntumassa. Sitä vastoin niihin halutaan teettää sisustushommia ja saada nykypäivän asumismukavuudet", asentaja summaa.
Keltamäen työnantaja on tehnyt saman päätelmän kotien kunnostusinnon kiihtymisestä. Rustholli kertoi maanantaina, että se palkkaa pääosin tämän syksyn aikana 50 uutta työntekijää pysyvään työsuhteeseen myynti- ja asennustehtäviin.
Oulussa vuonna 1997 perustettu Rustholli Remontit toimii tätä nykyä myös Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Hyvinkäällä ja Kouvolassa. Yritys työllistää yli 180 työntekijää, joista noin 50 Oulussa.
Lähiaikoina värvättävästä puolestasadasta vakituisesta valtaosa sijoittuu yrityksen Etelä-Suomen yksiköihin. "Kasvamme nyt erityisesti etelässä", toimitusjohtaja Leevi Koskelo kertoo.
Yli 13 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä remonttifirma laskee tekevänsä suomalaiskoteihin tänä vuonna runsaat 2 000 kylpyhuone-, sauna-, keittiö- tai sisustussaneerausta.
Kotitalousvähennys
vauhdittaa osaltaan
Jos rakennusalaa yleensä sävyttää kausivaihtelu, voi remonttialan suhteelliseen vakaaseen kasvuun toimitusjohtaja Leevi Koskelon mielestä luottaa. Paitsi ison ja ikääntyvän asuntokannan puolesta, myös tavallisten ihmisten kädentaitojen hiipumisen sekä varallisuuden kasvun myötä - kun itse ei enää osata tai rohjeta remontoida, palkataan osaaja varta vasten niille töin, hän perustelee.
Osaltaan remontin teettämiskynnystä madaltaa kotitalousvähennys. Se on jo siirtänyt työpanosta harmaasta taloudesta rehellisin perustein toimiviin yrityksiin, Koskelo lisää.
Valtio on kaksinkertaistamassa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ensi vuonna kotitalous-, hoito- ja hoivatöiden osalta. "On hyvä, että vähennys kaksinkertaistuu näillä aloilla, mutta toivoisimme, että samoin kävisi myös remonttialalla", Leevi Koskelo sanoo.
Koskelon mukaan esimerkiksi kylpyhuoneremontteja tehdään paljon ikääntyneille. Kylpyhuonesaneerauksesta hyötyy paitsi asukas, viime kädessä myös yhteiskunta, hän arvioi.
"Näissä remonteissa kiinteä kylpyamme korvataan yleensä suihkulla. Näin kylpyhuoneeseen saadaan lisää tilaa, jolloin huonokuntoisenkin on helpompi liikkua ja toimia. Parhaassa tapauksessa remontti saattaa jatkaa ikäihmisen kotona asumista vuosilla."