Kos­ke­mat­to­mat-elo­ku­van tarina on tosi ja hyvä niin – antaa po­si­tii­vis­ta kuvaa ih­mis­kun­nas­ta

Tämä tarina on tosi – ja hyvä niin. Sen verran positiivista kuvaa Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaama draamakomedia välittää ihmiskunnasta, jota syystäkin usein parjataan. Francois Cluzet, tuo ranskalaisten oma Dustin Hoffman, esittää onnettomuudessa halvaantunutta aristokraattia Philippeä. Tämä nappaa hoitajakseen slummissa varttuneen Drisin (Omar Sy). Sosiaaliväen vanhassa tutussa on aitoa kaveriainesta. (Ranska 2011)

Kaameat pomot ei ollut hääppöinen musta komedia, mutta sen jurnutukset osuivat lähelle taantumatunnelmia 2010-luvun alun työelämässä. Sitäkin täydellisemmin harakoiden suuntaan losauttivat ohjaaja Seth Gordon ja näyttelijä Jason Bateman seuraavassa yhteisessä elokuvassaan. Väärät paperit on jankutuksen kuristama komedia, jossa perheenisä tahtoo tilille identiteettivarkauden tehneen naisen (Melissa McCarthy). (USA 2013)

Aleksi Mäkelä harjoitteli toimintakomediaa tarinalla, jossa petetty tietokonekauppias saa pikkukonnan kaverikseen. Kömpelyyksiä ja kliseitä riittää, mutta kaveriasenne ja ysärinostalgia potkivat elokuvaa niiden yli. Vähitellen rentoutuvan hermokimpun ja sympaattisen hunsvotin roolit saivat Santeri Kinnusesta ja Juha Veijosesta pettämättömät tulkit. Minna Pirilä sinnittelee mukana ansiokkaasti. (Suomi 1994)