Vancouver Pekka Koskela on pikaluistelun olympiajoukkueen jokeri. Miehen suorituskyky on arvoitus kaikille, myös luistelijalle itselleen. Koskelan fysiikka on kunnossa kahteen kovaan 500 metrin vetoon, mutta onko potkuun löytynyt tarvittavaa herkkyyttä talven reisivaivan jälkeen?
- Onneksi tultiin tänne ajoissa. Olen nyt herkistellyt kunnolla ja se alkaa irtoamaan, mutta onko viimeinen hienosäätö kohdallaan, Koskela kysyy, eikä osaa vastata.
Koskelan kilpailukausi katkesi sydäntalvella reisivammaan. Hän palasi radoille reilu kuukausi sitten sprinttereiden MM-kisoissa, mutta vauhti oli vaisua. Sittemmin kunto on noussut kohisten ja mielikin on piristynyt, kun kolme vuotta jatkunut ongelma luistimien terien kanssa on ratkennut.
- Etupalan kiinnitys murtui. Teriä saattoi mennä kolme paria viikossa, Koskela muistelee.
Nyt Koskela luistelee terillä, joissa on alumiinituppi, joka kiinnittyy kenkään. Myös etupään kiinnitys on erilainen kuin ennen. Terät kestävät ja entinen ME-mies tuntee olonsa jo melko kotoisaksi uusien terien isäntänä.
- Olen nauttinut luistelusta joka päivä. Nyt kun saisi vielä näihin (olympiaovaaleihin) kaarteisiin kunnon pidon, Koskela sanoo.
Nieminen ei osaa sanoa jatkosta
Koskelan ja Mika Poutalan lisäksi Suomen asussa Vancouverin olympiakisojen 500 metrillä kisaavat Tuomas Nieminen ja Markus Puolakka. Niemiselle olympiaedustus on tähänastisen uran huipennus ja saattaa myös jäädä sellaiseksi.
- Yhtään en ole ajatellut aikaa näiden kisojen jälkeen. Voisin sanoa, että jatkan jos Suomessa olisi pikaluisteluhalli, mutta nyt tässä hommassa tulee matkapäiviä niin järkyttävän paljon, että normaalielämää ei paljon ole, Nieminen sanoo.
Nieminen on tehnyt töitä Vancouver mielessään jo vuosia ja on talven mittaan löytänyt erinomaisen vauhdin. Jos tekniikka toimii kilpailussa yhtä loisteliaasti kuin parhaimmillaan harjoituksissa, Nieminen on varmasti 20. parhaan joukossa.
- Jää on Calgaryn harjoitusleirin jälkeen tuntunut täällä aivan erilaiselta joka harjoituksessa, mutta itsellä on tosi hieno fiilis, Nieminen sanoo.
Isän saavutukset alitettava
Puolakka on toisen polven pikaluistelija, joka onnistuessaan pystyy alittamaan isänsä Esa Puolakan parhaan olympiasaavutuksen (25. sija vuoden 1980 kisojen 500 metrillä). Puolakka on räjähtävä ja lahjakas luistelija, jonka tulosta rasittaa helposti horjahdus tai pari.
- Viivasta irtoaminen ei ole minulle ongelma. Sen olen perinyt isältä. Minulle isoin haaste ovat kaarteiden loput, eli se hetki jolloin pitäisi puristaa, Puolakka sanoo.
Niemisen tapaan Puolakka on tällä kaudella ollut oivassa vedossa. Sijoitus 20. parhaan joukkoon olisi erinomainen suoritus olympialaisten keltanokalta.