Kor­va­sie­ni kaipaa vettä ja lämpöä

Maija on vasta nelivuotias, mutta sieniasioissa jo melkoinen mestari. Sienestämään hänet on opettanut Hyvärisen Heini. Hän asuu Maijan kodin naapurissa Oulunsalon Varjakassa. Heini on koulutukseltaan biologi niin kuin Maijan äitikin on.

Pikku-Maija tuntee korvasienen, tuntee hän jo muitakin, esimerkiksi Kukkamaljakkaan.
Pikku-Maija tuntee korvasienen, tuntee hän jo muitakin, esimerkiksi Kukkamaljakkaan.

Maija on vasta nelivuotias, mutta sieniasioissa jo melkoinen mestari. Sienestämään hänet on opettanut Hyvärisen Heini. Hän asuu Maijan kodin naapurissa Oulunsalon Varjakassa. Heini on koulutukseltaan biologi niin kuin Maijan äitikin on. Tänä kesänä Maija ja Heini ovat yhyttäneet jo kukkamaljakkaan. Se on kevätsieni ja pienen pieni, mutta niin kaunis että ei koskaan unohdu.

Tuntee Maija poimukellomörskynkin. Se on jo harvinaisempi sieni, mutta kun sen kerran näkee ei sitä ihan hevillä unohda.

Sunnuntaina Pikkaralassa Maijalla oli mukanaan sienikoppa ja tietenkin pieni veitsi - ja päässä huivi kuin metsän menninkäisellä. Oltiin korvasienimetsällä. Nyt on niiden aika. Sesonkia jatkuu pohjoisessa vielä ainakin juhannukseen.

Kun ensimmäinen "tippaleipäsieni" löytyy kuusenhavun alta, Heini arvelee, että kyllä niitä useampiakin täytyy olla. Ja onhan niitä. Hakkuun laidan aurausurissa niitä on ihan muhennokseksi asti, ja enemmänkin. Heini arvelee, että kunnon sade tekisi nyt hyvää. Korvasieni pitää siitä ja lämpimästä.

Kun Maija yhyttää ensimmäisen sienensä, ei riemulla ole rajaa: Pikkaralan aurinkokin on humussa mukana. Se iskee silmää ja aukean laidan männytkin nyökkäävät hyväksyvästi. Joku sienestäjistä huomaa, että jopa taivaan tilitalitintitkin ovat seota lennossaan.

"Tämä on hauskaa", Maija sanoo.



Korvasieni tuo kesän


Heini kertoo, että ensimmäinen korvasienimatka merkitsee hänelle kesän alkua. Myöhemmin tulevat haperot ja tatit ja rouskut. Löytyy pohjoisesta kanttarellejakin, vaikka moni ei sitä usko.

Korvasienen käsittelyssä tulee olla tarkkana: herkullisuudestaan huolimatta se on jopa tappavan myrkyllinen.

Sieni on keitettävä kahdesti viisi minuuttia kerrallaan, ja keitinvesi kaadettava pois.

"Ja vaikka kuinka on herkullista, ei sitä pidä syödä yhtenään. Parempaakin on kun harvoin syö", hän sanoo.



Sienien aatelia


Heinin mielestä korvasieni on hyvin kiehtova ja mystinen: myrkyllisyydestään huolimatta se on huolellisesti valmistettuna "gurmeeta" parhaimmillaan.

"Ja mikä sienestämisessä on parasta: se on koko perheen asia, yhteinen juttu", hän sanoo.

Korvasieni on edelleen kauppasieni, vaikka sitä myydään ja ostetaan vähemmän kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten. Kauppa hiipui, kun ruotsalaismediassa suorastaan kampanjoitiin sen myrkyllisyydestä. Korvasieni onkin väärin valmistettuna jopa tappavan myrkyllinen sen sisältämän solumyrkyn, gyromitriinin, takia.

Oikein valmistettuna korvasieni on sienien aatelia, ja siitä tehdyt keitot ja muhennokset ovat arvostettua gourmet-ruokaa.

Arktisten aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio vertaa sitä japanilaisten suosimaan pallokalaan. Se on myös väärin käsiteltynä tappava, mutta osaavissa käsissä valmistettuna mitä arvostetuinta herkkua.

Moisio arvioi, että korvasieniä ostetaan vuosittain kymmeniä tuhansia kiloja.

Virallinen rekisteröity määrä on 30 000 kiloa, mutta se on Moision mielestä liian vähän.

"Kotitalouksiin korvasieniä poimitaan varmasti moninkertainen määrä", hän sanoo.

Poimijoille maksettu kilohinta on ollut viime vuosina runsaat kaksi euroa kilolta.

Moisio uskoo korvasienen "uuteen tulemiseen" myös kauppasienenä.

"On se sen verran maukas sieni, että kysyntää varmasti riittää", hän sanoo.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä