Kort­ti­os­tok­sil­la on monta seu­raa­jaa – ku­lut­ta­ja voi rajata kortin käyttöä

Kuluttajalla on vähän aseita kortin väärinkäyttöä vastaan. Muutama rajaus verkkopankissa voi estää huijarin pääsyn kielletyille ostoksille.

Pankkien ase rikollisuutta vastaan on valvoa korttiliikennettä automaattisilla järjestelmillä, jotka huomaavat, jos asiakkaan kortilla tehdään epätyypillinen osto.
Pankkien ase rikollisuutta vastaan on valvoa korttiliikennettä automaattisilla järjestelmillä, jotka huomaavat, jos asiakkaan kortilla tehdään epätyypillinen osto.

Kuluttajalla on vähän aseita kortin väärinkäyttöä vastaan. Muutama rajaus verkkopankissa voi estää huijarin pääsyn kielletyille ostoksille.

Pankki- ja luottokorttien väärinkäyttö on laajamittaista rikollisuutta. Sitä vastaan pankit ja luottokorttiyhtiöt taistelevat maailmanlaajuisesti. 

Pankkien ase rikollisuutta vastaan on valvoa korttiliikennettä automaattisilla järjestelmillä, jotka huomaavat, jos asiakkaan kortilla tehdään epätyypillinen osto. Tällainen on esimerkiksi kortin käyttö eri puolilla maailmaa lyhyen ajan sisällä. Pankista saattaa tulla myös puhelu, jos korttia käytetään ensimmäistä kertaa ulkomailla. Tällöin pankki viivästyttää maksua ja kysyy asiakkaalta, onko tämä tapahtuma hänen vai jonkun muun.

- Se on turva, mitä pankki tarjoaa, sanoo OP-ryhmän turvallisuusjohtaja Teemu Ylhäisi.

Kaikkea järjestelmät eivät kuitenkaan huomaa ennen kuin tililtä on jo tehty veloituksia. Tällöin korttiyhtiö korvaa väärinkäytökset ja kortti mitätöidään.

Pankki- ja luottokortin tiedot voivat joutua vääriin käsiin monesta eri paikasta. Siihen ei tarvita välttämättä vallatonta kortin käyttöä, vaan tiedot voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi esimerkiksi verkkokaupasta tai sen palveluntarjoajalta. Tietomurto saatetaan tehdä myös fyysiseen asiointipaikkaan tai sen palveluntarjoajalle.

Mitä kuluttaja voi tehdä suojatakseen korttinsa väärinkäytöksiltä?

- Kuluttajan keinot estää väärinkäyttöä ovat vähäiset. Asiakas ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa korttinumeron päätymiseen vääriin käsiin, Ylhäisi toteaa.

Asiakas voi kuitenkin rajata kortin käyttöä ja siten vähentää väärinkäytösten riskiä.

Esimerkiksi jos ei tee paljon verkko-ostoja, verkko-ostosten turvarajat voi itse muuttaa verkkopankissa nollaan euroon, jolloin korttia ei voi kukaan toinen käyttää verkko-ostoksiin.

Toisissa pankeissa voi myös itse määritellä sen, missä korttia voi käyttää. Matkojen ajaksi käyttöalueen voi muuttaa, mutta kotimaassa muulloin kortin käytön voi rajata ainoastaan kotimaahan, jolloin kortilla ei voi tehdä ostoksia muualla maailmassa.

Tilin tapahtumia kannattaa myös seurata tarkasti, jottei väärinkäyttöä pääse tapahtumaan pitkällä aikavälillä.

- Korttimaksamisessa kuluttajan suoja on hyvä. Korttiyhtiö kattaa vahingot ja harvoin asiakkaalle tulee muuta seurausta kuin vaiva siitä, että kortti on mitätöity ja uutta korttia joutuu yleensä odottamaan liki kaksi viikkoa, Ylhäisi kertoo.

Kortti voi päätyä vääriin käsiin myös skimmauksessa. Se tarkoittaa sitä, että kortin magneettijuova luetaan skimmauslaitteella. Rikolliset asentavat näitä esimerkiksi miehittämättömille bensa-automaateille.

Kun magneettijuova luetaan, kortti kopioidaan. Jos kortinomistaja ei ole suojannut tunnusluvun näppäilyä, skimmaaja näkee kortin tunnusluvun ja voi käyttää sitä. Sen vuoksi kortin tunnusluku pitäisi näppäillä suojatusti.

Nykyään lähimaksaminen on yhä yleisempää. Teemu Ylhäisi pitää teoreettisena mahdollisuutena lähimaksuominaisuuden kopioimista kauppakäynnillä täysin huomaamattomasti.

Lähimaksun lukemisella ei voi kopioida uutta korttia, vaan rikollisella pitää olla hallussaan maksupääte, jolla tehdään lähimaksu. Sillä pitäisi päästä ihan ihmisen lähelle. Toistaiseksi lähimaksun väärinkäyttö ei ole laajamittaista rikollisuutta kuten luottokorttien laiton käyttö.

Nordean pankki- ja luottokorteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen kannustaa maksamaan kaupoissa lähimaksulla, jos ostos on pieni.

- Mobiilimaksaminen on myös yleistynyt nopeasti Apple Payn lanseerauksen myötä. Mobiilimaksamisessa ei ole maksusummalle määritelty rajaa. Se on turvallista ja seuranta helppoa. Nordealla on esimerkiksi Nordea pay -sovellus, josta voi seurata ostojaan ja kulutuskäyttäytymistään.

Korhonen näkee, että pankkien omat järjestelmät korttien käytön valvontaan ovat tehokkaita ja hyviä eikä rikollisjärjestöillä ole etumatkaa.

- Asiantuntijamme ovat hyvin perillä ja järjestelmiä kehitetään koko ajan. Kuluttajana en olisi huolissani.