Ko­ro­na­pa­niik­ki iski ita­lia­lai­siin – Rooma on nyt sul­jet­tu kau­pun­ki, jossa voi saada sakot tur­has­ta ulkona liik­ku­mi­ses­ta ja ryh­mäs­sä oles­ke­lus­ta

Koronaepidemian riivaamassa Italiassa on otettu kovat keinot käyttöön viruksen torjumiseksi. Roomassa poliisit huutavat megafoneillaan kehotuksia mennä kaupungilta kotiin ja ulkona liikkuessa pitää olla mukana virallinen lomake.

Italia on pitkälti kiinni koronaviruksen takia. Apteekin työntekijä koetti suojata itseään virusta vastaan. Kirjoittaja Mia Kristina Pajunen elää arkeaan koronan sulkemassa Roomassa.
Italia on pitkälti kiinni koronaviruksen takia. Apteekin työntekijä koetti suojata itseään virusta vastaan.
Italia on pitkälti kiinni koronaviruksen takia. Apteekin työntekijä koetti suojata itseään virusta vastaan.

Koronaepidemian riivaamassa Italiassa on otettu kovat keinot käyttöön viruksen torjumiseksi. Roomassa poliisit huutavat megafoneillaan kehotuksia mennä kaupungilta kotiin ja ulkona liikkuessa pitää olla mukana virallinen lomake. Turhasta ulkona liikkumisesta voi saada jopa sakkoja. Italian kauneus kuitenkin elää kriisin keskellä. Kylmät väreet kulkevat lävitse, kun naapurit ilmestyvät parvekkeille laulamaan kuorossa Lucio Battistin ”La canzone del solea” ja Coldplayn ”Viva la Vidaa”, kirjoittaa Lännen Median avustaja Mia Kristina Pajunen.

Arki Roomassa muuttui radikaalisti viikko sitten maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun tieto koko Italian sulkemisesta oli julkistettu. Koulut ja yliopistot oli suljettu jo aiemmin, mutta tuona yönä paniikki valtasi monen.

Naapurini pienessä elintarvikeputiikissa tehtiin yöllä 900 euron tili tunnissa. Normaalisti päivän aikana ei myydä edes 200 eurolla. Suojavarusteisiin pukeutuneet pelokkaat myyjät kantoivat ostoksia kadulle turvavälein jonottaville asiakkaille.

Kirjoittaja Mia Kristina Pajunen elää arkeaan koronan sulkemassa Roomassa.
Kirjoittaja Mia Kristina Pajunen elää arkeaan koronan sulkemassa Roomassa.

Yön tunnelmat tiivistyivät myös kotonani. Kämppikseni, reilu kolmekymppinen yleensä hyvin rationaalinen arkkitehti, räjähti itkuun kuultuaan, että hänen poikaystävänsä keskiviikon lento Lontoosta oli peruttu. Hän korkkasi oluen ja sitten viinipullon. Itku kaikui kämpässä läpi yön.

Aamulla heräsimme pysähtyneessä kaupungissa. Katselin parvekkeelta katuja, joilla kulki vain jokunen ihminen hengityssuojain naamallaan. Liikenteen meteli oli lakannut, ja ilma oli raikkaampaa kuin koskaan.

Siivoojan hengähdystauko

Etätöistä on tullut normi ja ensimmäistä kertaa arkipäivänä kotona oli täyttä. Työt keskeytyivät, kun stressaantunut siivoja saapui puoliltapäivin. Kotimme siivous oli julkisia tiloja siivoavalle miehelle tauko pelosta. Hän oli joutunut allekirjoittamaan paperin, jossa lupasi desinfioida kaikki siivoamansa tilat. Lisää työtunteja ei kuitenkaan ollut myönnetty ja desinfiointiaineet, hengityssuojaimet sekä kertakäyttökäsineet olivat kaupoista loppu.

Ensimmäisen etätyöpäivän iltana yksi kämppiksistäni totesi tukehtuvansa neljän seinän sisälle ja pelkäsi vaipuvansa masennukseen etätöissä. Hän suunnitteli menevänsä samana yönä ystävänsä illalliskutsuille.

Ylimääräistä lomaa viettävä opettajaystäväni viestitti sadan kilometrin päästä Roomasta. Ilta oli kulunut tavanomaisesti kantabaarissa isolla porukalla korttia pelaten. Suurin harmi oli, että uusi laki sulki baarin jo kuudelta, eikä tasapelin jälkeen ollut aikaa uusintaan.

"Tytöt, menkää kotiin, älkää olko myöhään ulkona!"

Keskiviikkona tuli lisää rajoituksia. Ravintolat ja baarit saivat palvella asiakkaita vain kotiinkuljetuksin. Auki jäivät välttämättömimmät palvelut, kuten ruokakaupat ja apteekit. Kaupungista toiseen ei saanut enää matkustaa ilman painavaa syytä, ja ulkona liikkuessa mukana piti olla virallinen lomake.

Iltakymmeneltä ulos tupakka-automaatille lähteneet kämppikseni istahtivat hetkeksi penkille. Pian poliisin megafonista kaikui kehotus, jonka kuulin kotiin asti: Tytöt, menkää kotiin, älkää olko myöhään ulkona!

Kotona suurimmat sympatiat sai sairaanhoitajakämppikseni. Vaikka koronatilanne Roomassa oli vielä siedettävä, sen uskottiin pahenevan pian. Tuhannet ihmiset olivat paenneet viikon aikana pohjoisen pahimmalta epidemia-alueelta etelään. Lasten infektiotautiosasto, jolla kämppikseni työskenteli, päätettiin muuttaa koronavirusosastoksi. Henkilöstöstä ja suojavarusteista alkoi olla pulaa. Hengityssuojaimet piilotettiin lukkojen taakse varastelun takia. Ylemmältä taholta oli määrätty, että myös positiivisen koronavirusnäytteen antaneiden hoitajien tulisi jatkaa työssä, jos he olisivat oireettomia.

Turhasta ulkona liikkumisesta sakkoja

Perjantaina Roomassa suljettiin puistot. Turhasta ulkona liikkumisesta ja ryhmässä oleskelusta on jaettu sakkoja. Lähikaupassa käydessäni emme enää vaihtaneet poskisuudelmia tuttujen myyjien kanssa. Toinen heistä kertoi ruokatoimituksista: tavaraa riittää, mutta toimitusaikataulut ovat sekaisin, koska kuljetusautot pysähtelevät tarkastuksiin. Toinen myyjä kysyi, pelkäänkö kuolemaa.

Italian kauneus elää silti kriisin keskellä. Kylmät väreet kulkevat lävitseni, kun iltakuudelta naapurit ilmestyvät parvekkeille laulamaan kuorossa Lucio Battistin ”La canzone del solea”, Coldplayn ”Viva la Vidaa”.

Kotona pysyminen tuottaa monille vaikeuksia. Televisiossa neuvotaan, että kotona voi lukea kirjoja, katsoa elokuvia, jumpata ja soittaa videopuheluita.

Lauantaina soitin aiemmin huolettomasti korttia pelanneelle opettajalle. Ystäväni suhtautuminen oli muuttunut. Hänen serkkujaan asuu Bergamon lähellä, jossa ei enää tiedetä, mihin laittaa ruumiit. Alun naiivius on karissut kriisin syventyessä ja rajoituksia kunnioitetaan.

Sairaaloille on lahjoitettu miljoonia. Vielä hetki sitten raivoisasti riidelleet poliitikot ovat tehneet yhdessä vaikeita päätöksiä. Tärkeä kardinaali Gualtiero Bassetti totesi La Repubblican haastattelussa, että nyt maailman riitaisin kansa yhdistyy.

Ilmoita asiavirheestä