Koronan le­viä­mi­nen uhkaa Eu­roo­pas­sa, hal­li­tus pui va­rau­tu­mis­ta kes­ki­viik­ko­na – Asian­tun­ti­ja vastaa ky­sy­myk­siin pan­de­mian uhasta, vi­ruk­sen le­viä­mi­ses­tä ja ro­ko­tuk­sis­ta

Itävallassa, Kroatiassa ja Sveitsissä havaittiin ensimmäiset koronavirustartunnat. Pohjois-Italiassa viruksen on saanut yli 280 ihmistä.

Matkustajat pukeutuivat hengityssuojiin Milanon rautatieasemalla. Koronavirus levisi äkisti Pohjois-Italiassa viikonloppuna. Perjantaina tartuntoja oli havaittu kolme, tiistai-iltana jo yli 280.
Matkustajat pukeutuivat hengityssuojiin Milanon rautatieasemalla. Koronavirus levisi äkisti Pohjois-Italiassa viikonloppuna. Perjantaina tartuntoja oli havaittu kolme, tiistai-iltana jo yli 280.
Kuva: MATTEO BAZZI

Itävallassa, Kroatiassa ja Sveitsissä havaittiin ensimmäiset koronavirustartunnat. Pohjois-Italiassa viruksen on saanut yli 280 ihmistä.

Uhka koronaviruksen laajemmasta leviämisestä Eurooppaan on noussut selvästi viime viikosta.

– Italian tilanne nostaa todennäköisyyttä, että muuallakin Euroopassa saatetaan nähdä lisää koronatartuntoja. Italian tartunnat eivät silti anna syytä julistaa, että virus leviää tässä ja nyt koko Eurooppaan, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Italiassa on viimeisten ilmoitusten perusteella havaittu yli 280 koronavirustartuntaa. Tartunnat kohosivat viikonloppuna jyrkästi, viime perjantaina tartuntoja oli havaittu vasta 3.

Sane huomauttaa, ettei Italian tartuntaketjuista tiedetä vielä riittävästi, jotta kyettäisiin arvioimaan, kuinka paljon riski viruksen leviämisestä on noussut Euroopassa. Riski on joka tapauksessa kohonnut.

Suomen hallitus käy keskiviikkona läpi Suomen varautumista koronaviruksen osalta. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) Twitterissä. Varautumisesta annetaan torstaina pääministerin ilmoitus eduskunnalle.

– Olemme seuranneet tilannetta tiiviisti ja Suomi on varautunut hyvin, Marin tviittasi.

Tiistaina virus levisi uusiin eurooppalaisiin maihin, kun Kroatiassa, Sveitsissä ja Itävallassa havaittiin maiden ensimmäiset tartunnat.

Italian tartuntasuman lisäksi korona on levinnyt viime päivinä rajusti etenkin Iranissa ja Etelä-Koreassa.

Uhkaako pandemia?

Koronaviruksessa on potentiaali laajentua pandemiaksi, mutta tällä hetkellä sellaista ei ole päällä, THL:n Sane kertoo.

– Yhdyn WHO:n lausuntoon siitä, että korona saattaa kehittyä pandemiaksi, mutta arviot tästä tehdään tällä hetkellä uudestaan joka päivä, Sane toteaa.

Maailman terveysjärjestö WHO kehotti tiistaina valtioita valmistautumaan paremmin koronaviruksen leviämiseen. WHO:n mukaan "virus kolkuttelee ovella" monissa maissa.

Sane huomauttaa, että pandemia on voimakkaan latautunut termi. Se merkitsee sitä, että virus leviää samanaikaisesti ihmisistä toisiin useissa maailmankolkissa.

– Vaikka korona julistettaisiin pandemiaksi, se ei tarkoittaisi sitä, että koko maailma olisi yhtäkkiä epidemian vallassa. Pandemia voi olla vaikea mutta myös varsin lievä.

WHO ei ole tällä hetkellä aikeissa julistaa koronaa pandemiaksi, järjestön tiedottaja sanoi tiistaina.

Viime viikkoina esimerkiksi Euroopassa levinneet tartunnat eivät WHO:n mukaan todennäköisesti enää ole peräisin Kiinan-vierailuilta, mikä oli lähes kaikkien aiempien tartuntojen lähde. Nyt tartunnat ovat useimmin peräisin esimerkiksi toisilta Italiassa tai Etelä-Koreassa oleskelevilta ihmisiltä.

Jatkuuko viruksen leviäminen?

THL:n Jussi Sane pitää todennäköisenä, että koronavirustapauksia todetaan vielä uusissa maissa.

– Sitä taas on vaikea arvioida, kuinka paljon tartuntoja missäkin maassa tulee.

On epätodennäköistä, että viruksen leviäminen ihmisistä toisiin päättyisi lähikuukausina kokonaan, mutta kyse ei Sanen mukaan ole "vuosia kestävästä tilanteesta".

– Virus saattaa jäädä kiertämään pidemmäksikin aikaa, mutta siinä tapauksessa siitä tulisi todennäköisesti kausiluontoinen kuten tavallisesta kausi-influenssastamme.

Sane huomauttaa, että kaikki epidemiat päättyvät jossakin vaiheessa. Tulevia viikkoja voi Sanen mukaan pitää ratkaisevina viruksen leviämisen ennustamisessa, kun taudista saadaan tarvittavia lisätietoja.

Samalla saadaan tarkempaa tietoa kuolleisuudesta. Tähän asti valtaosa, yli 80 prosenttia, raportoiduista tapauksista on ollut lieviä.

– Kuolleisuus keskittyy riskiryhmiin eli vanhoihin ihmisiin ja muita tauteja sairastaviin kuten influenssassa.

Optimistisin skenaario olisi Sanen mukaan sellainen, jossa nykyiset tautikeskittymät saadaan hallintaan ja leviäminen rajattua.

Saadaanko rokote aikaan?

Koronavirukseen kehitetään rokotteita, mutta niistä ei ole estämään viruksen leviämistä vielä pitkään aikaan.

– Kuluu vähintään useita kuukausia, että rokotteita voitaisiin saada ylipäätänsä laajempaan testikäyttöön, Sane sanoo.

Koronaviruksen hoitoon kehitetään tällä hetkellä myös useita lääkkeitä. Niiden tehosta ei toistaiseksi ole kunnollista näyttöä.

Nature-lehden mukaan Kiinassa on käynnissä yli 80 lääketestiä. Niissä pyritään esimerkiksi hidastamaan koronaviruksen leviämistä kehossa tai lievittämään viruksen aiheuttamaa tulehdusta.

– Nyt kehitettävistä lääkkeistä ei saada apua koronaviruksen akuuttiin tilanteeseen. Lääkekehityksessä on noudatettava tarkkoja testausprotokollia, mikä hidastaa lääkkeiden käyttöönottoa, Sane toteaa.