Koronatilanne: Epi­de­mia pa­hen­tu­nut sel­väs­ti Oulussa

Kolumni

Koronan kol­hi­ma­na kasvuun

Pasi VartiainenAluejohtaja,

Finnvera Oyj

Pohjois-Suomi

Keväällä yhteiskuntamme koki äärimmäisen iskun, kun koronan vuoksi suljimme lähes kaikki palvelut. Pahimman kolhun kokivat palvelut, jotka vaativat fyysistä kanssakäymistä. Ravintolat, hyvinvointipalvelut ja matkailuala kokivat suurimmat kolhut. Yrittäjät ja työntekijät olivat koetuksella, ja tulevaisuuden näkymät vaakalaudalla. Samalla asiakkaiden käyttäytyminen muuttui nopeasti, etäpalvelujen käytöstä tuli normia. Emme halunneet enää palavereihin neuvotteluhuoneisiin tai käydä edes ruokakaupassa. Vaihtoehtoja oli kaksi: lamaantuminen tai uuden kehittäminen.

Aika moni päätti lähteä kehittämisen tielle. Tuntemani kuntosaliyrittäjä päätti panostaa etäryhmäliikuntatunteihin verkossa ja ne olivat parin kuukauden ajan tärkeimpiä uusia tulonlähteitä. Se tuli yllätyksenä, että palvelua haluttiin käyttää myös kriisin hellittäessä ja uusia asiakkaita tuli ympäri maailman. Isommassa mittakaavassa Finnair päätti alkaa myydä lentokoneaterioita kaupoissa ja ne ovat nyt hitti Etelä-Suomessa. Tämä ei toki korvaa lentojen myyntiä, mutta pitää catering-porukan töissä.

Kynnys lamaantumiseen voi olla joskus matalalla. Eräs etäneuvotteluvalmennuksiin erikoistunut myyntikonsulttiyritys päätti maaliskuussa lomauttaa henkilöstönsä, koska ajatteli asiakkaidensa tekevän samoin eikä palveluja silloin kysytä. Jälkikäteen ajateltuna tämä on huonoin mahdollinen päätös. Kilpailijat haistoivat mahdollisuuden ja veivät asiakkaat – ainakin hetkeksi.

Kehittämättä jättäminen voikin olla suurempi riski kuin sen tekeminen. Voi nimittäin olla, että aika moni kriisiajan ilmiö jää enemmän tai vähemmän pysyväksi. Kriisin jälkeen voittajia ovat todennäköisimmin ne, jotka päättivät pistää paukkuja uusien ideoiden jalostamiseen. Esimerkkinä maailmalta on Netflix, jonka alkuperäinen liikeidea oli myydä ja vuokrata videoita postitse. Jälkikäteen ajateltuna oli yrityksen kannalta hyvä päätös lähteä kehittämään hyvin epävarmaa videoiden suoratoistapalvelua vuoden 2005 paikkeilla. Muistatko nähneesi enää videovuokraamoja?

Elämme aidosti hulluja aikoja, emmekä vielä tiedä, milloin nämä ajat päättyvät. Nämä olosuhteet vaativat jonkin verran hulluutta ja luovuutta, että tälläkin hetkellä pystyy pärjäämään. Kun miettii Oulua ja oululaisia, niin meitä on koulittu näihin olosuhteisiin 90-laman ja Nokian kriisin jälkimainingeissa. On aika ottaa näitä oppeja käyttöön ja kokeilla kaikenlaisia villejä ideoita. Yrittää ja erehtyä. Niistä löytyvät uudet kasvun siemenet.