Koronaviruksen nopea leviäminen ja tautitapausten runsastuminen on saanut työnantajat ja -tekijät pohtimaan monia etätöihin ja mahdolliseen karanteeniin liittyviä seikkoja.
Työnantajat uskovat, että kevään mittaan tulee sopimuksista sovellettavaksi sellaisia kohtia, joita ei ole pitkään aikaan sovellettu.
– Yt-laissa on poikkeuspykälä, joka antaa mahdollisuuden toteuttaa lomautuksia käymättä yt-neuvotteluja, EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä antaa esimerkin.
– Tätä poikkeustilanteita varten laadittua pykälää on käytetty tosi, tosi harvoin, mutta nyt on sen tyyppinen tilanne, että sen soveltaminen on usein mahdollista, Äimälä jatkaa.
Yt-neuvottelut on kuitenkin käytävä poikkeusolojen jälkeen.
Toinen tilanne liittyy Äimälän mukaan siihen, jos työ estyy poikkeuksellisen ulkopuolisen esteen vuoksi. Tällöin työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy 14 päivän kuluttua.
– Missä tilanteessa tämä ehto täyttyy? Tässä on toinen poikkeuspykälä, jota on käytetty varsin harvoin, Äimälä pohtii.
– Tilanteissa, säännöissä ja tulkinnoissa on monia alakohtaisia eroja. Ohjeita kannattaa etsiä keskusjärjestöjen ja oman alan liiton sivuilta, Äimälä kertoo.
Esimerkiksi KT Kuntatyönantajat on koonnut sivuilleen kattavan tietopaketin ohjeistukseksi koronavirusepidemian varalle.
Liitot ovat koonneet sivuilleen ohjeita tyypillisiin tilanteisiin, mutta Äimälä korostaa, että muiden alojen ratkaisuja ei pidä soveltaa omaan työhön ja tilanteeseen.
Yksi vaihteleva tulkinta liittyy tilanteeseen, jossa työntekijä joutuu jäämään kotiin hoitamaan karanteeniin määrättyä, mutta tervettä lasta.
– Poissaolo-oikeus voi olla, mutta palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.
Työantajilla riittää kysyttävää ja aiheet tuntuvat Äimälän mukaan vaihtuvan sitä mukaa, kun tilanne etenee.
– Pahin ahdinko näyttää olevan majoitus- ja ravitsemusalalla sekä kuljetussektorilla, Äimälä lisää.
Teknologiateollisuus ehti jo viime viikolla linjata työntekijöiden omaehtoisista ulkomaanmatkoista, jotka alkavat tai ovat alkaneet 12.3. jälkeen.
12.3. annettujen viranomaisohjeiden mukaan ulkomaille ei lähtökohtaisesti enää tule matkustaa ollenkaan, mutta jos kuitenkin matkustetaan, työntekijää ei voida päästää työpaikalle kahteen viikkoon. Jos matkalle on lähdetty 12.3. jälkeen, karanteenissa on kyse työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, eikä palkanmaksuvelvollisuutta Teknologiateollisuuden tulkinnan mukaan ole.
– Tämä näyttäisi muodostuvan yleiseksi linjaksi, eli poissaolon katsotaan johtuvan työntekijän omasta syystä, Äimälä toteaa tilanteesta.
Työn estyminen matkalta paluun jälkeen ei siis johdu työnantajasta eikä ennalta-arvaamattomasta poikkeuksellisesta syystä, vaan työntekijästä, koska seuraus on etukäteen työntekijän tiedossa.
Jos sitä vastoin kysymys on työnantajan ilman viranomaissuositusta oman harkintansa mukaan työntekijälle antamasta määräyksestä jäädä pois työstä ulkomailta tulon jälkeen, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus.
Etätyöt ovat sen sijaan työntekijän vakuuttamisen kannalta kunnossa, sillä etätyöhön liittyvät käytännöt alkavat jo olla vakiintuneita.
– Lähtökohtaisesti etätyön aikana ollaan vakuutuksen piirissä, Äimälä kertoo.