EY:n tuoreesta raportista selviää, että kausi 2019–2020 olisi ollut SM-liigaseuroille taloudellisesti vahva ilman covid-19-pandemiaa.
Liigan keskeyttäminen aiheutti seuroille EY:n arvion mukaan noin 15 miljoonan euron tulonmenetyksen.
Tilintarkastus- ja konsultointipalveluita tarjoava EY:n raportti käsittelee liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n tilinpäätöstietoja kaudelta 2019–2020 ja seurojen tämän kauden budjetteja.
– Nykyisellä kulurakenteella kauden pelaaminen kokonaan ilman yleisöä ei todennäköisesti olisi seuroille taloudellisesti mahdollista, sanoo Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.
Tämän kauden budjeteista käy ilmi, että lipputulojen osalta menetykset nousisivat yli 20 miljoonaan euroon, jos alkava kausi jouduttaisiin pelaamaan tyhjille katsomoille. Lipputulojen lisäksi saamatta jäisi myös muu myynti ottelutapahtumissa.
– Tämä pandemia luo valtavia haasteita useille toimialoille. SM-liigaseurojen tulee nyt miettiä uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista vastaava johtaja Johanna Grönroos.
Kolmella seuralla olematon kassa
Liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto oli viime tilikaudella 140 miljoonaa, mikä oli 6 miljoonaa edelliskautta vähemmän.
EY:n arvion mukaan liiga olisi tehnyt uuden yhteenlasketun liikevaihtoennätyksen, yli 150 miljoonaa euroa, jos kausi olisi pelattu loppuun asti.
SM-liigajoukkueiden yhteenlaskettu liiketappio oli 3,5 miljoonaa ja seurojen likvidit varat olivat kauden päättyessä paikoitellen kriittisellä tasolla.
Positiiviseen tulokseen ylsi seitsemän joukkuetta. Vahvin kassa kauden päättyessä oli Kärpillä, HIFK:llä ja Tapparalla.
Kaudella 2018–2019 liigan yhteenlaskettu liikevoitto oli 2,1 miljoonaa ja positiiviseen tulokseen pääsi 11 joukkuetta.
Kärpillä suurin pelaajabudjetti
Liigaseurat ennakoivat alustavissa budjeteissaan alkavan kauden tulojen putoavan noin 10 miljoonaa euroa, jos kausi pystyttäisiin viemään suhteellisen normaalisti läpi. Pelaajabudjeteista on leikattu 3 miljoonaa.
Epävarmaan kauteen lähdettäessä pelaajabudjettia ovat leikanneet kaikki muut seurat paitsi HPK, Kärpät ja Lukko.
Isoimmalla pelaajabudjetilla, 3 miljoonalla, kauteen lähtee Oulun Kärpät. Pienin pelaajabudjetti, 1,5 miljoonaa, on Vaasan Sportilla.
Viime vuosina liigaseurat ovat parantaneet rahoitusasemaansa, mutta kauden 2019–2020 keskeyttäminen muutti tilannetta. Tilinpäätöshetkellä oli alle 100 000 euroa kassassa viidellä liigaseuralla: Jukurit, JYP, Kalpa, KooKoo ja Saipa.
Vaikeassa tilanteessa monet joukkueet ovat sopeuttaneet talouttaan yhteistoimintaneuvotteluilla. Osa seuroista on kerännyt lisärahoitusta osakeannilla tai muulla omistajien lisärahoituksella.
Kärpät, Tappara ja HIFK vahvoja
EY:n kokoamasta raportista selviää, että taseen suhteen liigassa on kolme vahvaa: Kärpät, Tappara ja HIFK. Toisen ääripään TPS on ollut viime vuosina riippuvainen omistajien lisärahoituksesta.
Suurinta liikevaihtoa tekevät seurat sijoittuvat hyvin myös runkosarjassa.
Poikkeuksen taloustilanteen ja runkosarjamenestyksen yhteyteen tekee KooKoo, jonka liikevaihto oli seuroista 12. suurin, mutta runkosarjasijoitus viides.
EY:n mukaan viime kaudella kalleimmaksi pisteet tulivat Pelicansille. Pisteen hinta muodostuu seuran kokonaiskuluista jaettuna saavutetuilla pisteillä. Pelicansille yhden pisteen hinta 177 700 euroa. Halvimmalla pisteet hankkineen KooKoo Hockeyn pistehinta oli 49 000 euroa.