Päättynyt vuosi 2020 muistetaan varmasti erikoisena todella pitkään.
Valoa on näkyvissä putken päässä koronarokotusten myötä, mutta lasku epidemian vaikutuksista tulee olemaan suuri.
Korona on lisäksi haudannut alleen jo ennen sitä syntyneen kuntatalouden kriisin.
Valtion kunnille suuntaamat väliaikaiset koronatuet ovat mahdollistaneet monelle kunnalle jättää välttämättömiä uudistuksia tekemättä.
Juuri nyt tarvitaankin rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntien elinvoima ja palvelut voidaan turvata.
Tilastojen mukaan kuntien yhteenlasketut tulot vuonna 2019 olivat 47,5 miljardia euroa.
Summasta verotulojen osuus oli 22,9 miljardia sisältäen kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuudet yhteisöverojen tuotoista.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana verotulot ovat nousseet 18,4 miljardista eurosta 22,9 miljardiin euroon ja samaan aikaan kuntien lainanotto on kasvanut 3,3 miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon vuodessa.
Suurin tehtäväkohtainen kuluerä on sosiaali- ja terveyssektori, johon kunnat käyttivät rahaa vuonna 2019 yhteensä 22,5 miljardia euroa, eli käytännössä kaikki kertyvät verotulonsa.
Synkässä jamassa olevaa kuntataloutta ei voida korjata lisävelalla eikä veronkorotuksilla.
Näin kuntavaalivuonna on syytä muistaa, että kuntien on etsittävä uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita ja organisoida hallintoa.
Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse, sillä kilpailu lisää tuottavuutta ja tehokkuutta.
Kuntien tulisikin tässä taloustilanteessa tukea markkinoiden toimintaa ja yrittäjyyttä, eikä paisuttaa julkista sektoria.
Kuntien oman roolin on puolestaan rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan.
Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous on vetovoimaisen kunnan perusedellytys.
Vakaa, yrityksiä työllistämiseen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö vaatii, että julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti.
Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen.
Toivottavasti nämä teemat nousevat keskeisiksi kevään kuntavaaleissa.
Lisäksi toivon, että kaikki puolueet saisivat yrittäjiä ja elinkeinoelämän kokemusta omaavia ehdokkaita tuomaan kestävän talouden näkökulmaa kunnalliseen päätöksentekoon.
Jari P. Tuovinen
Toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari