Raivaustraktori jyrää Amazoniassa muuttaen sademetsää elottomaksi autiomaaksi neliökilometrin toisensa perään. Kauheata, eikö totta? Paitsi että raivaustraktorin tilalla on valtava verkko, jota tonnien painoiset teräsovet pitävät auki, kun verkkoa vedetään kumipyörien varassa pitkin valtameren pohjaa.
Syntyvä autiomaa on Amazonian sijasta katseiden ulottumattomissa satojen metrien, jopa kahden kilometrin, syvyydessä.
Syvänmeren pohjatroolaus on kalastuksen muoto, jonka vasta viime vuosikymmenten tekninen kehitys on mahdollistanut.
Entistä tarkempien navigointi- ja paikannusmenetelmien, tehokkaampien moottorien ja suurempien ja vahvempien verkkojen ansiosta kala- ja äyriäissaaliit pystytään keräämään alueilta, jotka pitkään olivat saavuttamattomia.
Samalla tuhotaan monimuotoisuudeltaan sademetsiin verrattavia ekosysteemejä, kuten vedenalaisia vuoria ja vuosituhansia vanhoja kylmien vesien koralliriuttoja - kenties peruuttamattomasti.
Kymmenkunta teollisuusvaltiota, niistä suurin osa EU-maita, on vastuussa kansainvälisille merialueille keskittyvästä syvänmeren pohjatroolauksesta.
Lähes kontrolloimattomana jatkunut toiminta on saanut ympäristöjärjestöt nousemaan barrikadeille ja tiedemiehet ympäri maailmaa esittämään vakavan huolestumisensa.
Kansainvälisille vesille on vaadittu väliaikaista pohjatroolauskieltoa, kunnes haavoittuvien ekosysteemien suojelu ja kalastuksen sääntely saadaan järjestettyä.
Vedenalaiset vuoret, kylmien vesien koralliriutat ja merenalaiset kuumat lähteet ovat maapallon viimeisiä tuntemattomia erämaita.
Kalastusjärjestö suojelun tielle
Pimeissä ja kylmissä vesissä luultiin pitkään olevan vain hyvin vähän elämää, mutta tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä totuus on paljastumassa päinvastaiseksi. Biologit ovat arvioineet, että syvänmeren alueita asuttaa puolesta miljoonasta jopa sataan miljoonaan eliölajia.
Marraskuussa Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) otti askeleen meriensuojelun hyväksi, kun se päätti kieltää pohjatroolauksen viidellä syvänmeren alueella. NEAFC on alueellinen elin, joka sääntelee kalastusta Atlantin valtameren ja arktisten merien kansainvälisillä vesillä.
"Päätös on merkittävä ennakkotapaus kansainvälisten merialueiden hallinnoimisessa. Kalastuksen sääntelyssä se merkitsee siirtymistä puhtaasta kantojen hoidosta kohti ekosysteemilähestymistapaa", ympäristöjärjestö WWF:n edustaja Stephan Lutter sanoi tyytyväisenä. "Näiden alueiden pitäisi silti olla vasta alku."
Kalastuskomission päätös koskee neljää vedenalaista vuorta ja yhtä Atlantin keskiselänteeseen kuuluvaa aluetta. Espanjan ja muiden merkittävien kalastusvaltioiden vastustuksen vuoksi ehdotuksesta putosi pois kaksi tärkeää kohdetta.
Syvyydet kuhisevat elämää
Eri puolilla valtameriä arvioidaan olevan jopa toistasataa tuhatta vedenalaisia vuorta. Ne kohoavat vähintään kilometrin ympäröivää merenpohjaa korkeammalle.
Vuoret aiheuttavat ympäristöönsä voimakkaita paikallisia virtauksia, jotka kuljettavat suuria määriä planktonia. Plankton puolestaan houkuttelee paikalle valtavasti muuta elämää. Vedet kuhisevat ruokailemaan tai kutemaan tulleita tai suojaa etsiviä kaloja, kovat vuorenseinämät ovat korallimetsien ja sienieliöiden peitossa ja pehmeissä sedimenteissä elää matoja, äyriäisiä ja muita selkärangattomia.
Koska vedenalaiset vuoret ovat eristyksissä olevia ekosysteemejä, monien niiden suojissa elävien lajien uskotaan olevan endeemisiä - lajeja, joita ei tavata missään muualla. Jos pohjatroolaus hävittää jonkin lajin yhdeltä vedenalaiselta vuorelta, se saattaa samalla merkitä maailmanlaajuista sukupuuttoa. Monet kylmien vesien eliöt ovat hyvin hidaskasvuisia ja hitaita lisääntymään, mikä tekee niiden populaatioista erityisen herkkiä häiriöille.
YK:n yleiskokous käsitteli merien kohtaloa marraskuussa ja myönsi pohjatroolauksen vaarantavan syvänmeren ekosysteemit. Suojelijoiden ja meriasiantuntijoiden pettymykseksi kokous ei silti onnistunut vaatimaan kansainväliseltä yhteisöltä tiukkoja toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi jatkossa.
Valtiot saivat yleiskokoukselta ainoastaan kehotuksen toimia asiassa itsenäisesti tai alueellisten kalastuselimien kautta. Yleiskokous päätti myös perustaa työryhmän pohtimaan biodiversiteetin suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä merialueilla, jotka ovat kansallisen määräysvallan ulkopuolella.
