Koomaan vaipuneen potilaan vuoteen äärellä ei pitäisi puhua mitään sellaista, mitä ei halua potilaan kuulevan. "Tajuton potilas voi kuulla ja ymmärtää, mitä lähellä puhutaan, vaikka hän ei millään tavalla reagoisi ympäristöönsä", akatemiaprofessori Risto Näätänen kertoo.
Vaikka potilas olisi maannut sairaalan teho-osastolla useita viikkoja tai jopa kuukausia, hän saattaa kuulla. Nämä potilaat myös palaavat tajuihinsa, ennemmin tai myöhemmin.
"He ymmärtävät paljon enemmän kuin päälle päin näkyy. Vuoteen äärellä ei pidä puhua huonoista ennusteista tai kuolemanriskistä. Jos potilas kuulee sanottavan, että hän voi kuolla tai että ennuste on huono, siitä voi tulla itseään toteuttava noidankehä", Risto Näätänen varoittaa.
Hän kannustaa omaisia ja ystäviä puhumaan tajuttomalle potilaalle mieluisista ja läheisistä asioista, kuten perheestä, lapsista tai lemmikkieläimistä tai vaikka rakkaista harrastuksista. "Kiinnostavia ja positiivisia virikkeitä kannattaa käyttää hyväksi. Ei ole takeita, että se toimii, mutta mahdollisuus on niin suuri, että olisi sääli jättää se käyttämättä."
Näätänen on löytänyt aivoista pienen aivoaallon, jota kutsutaan nimellä mismatch negativity eli MMN.
MMN-aalto havainnoi ja tallentaa automaattisesti äänten muutoksia ympäristössä.
Näätäsen tekemää löytöä pidettiin pitkään perustutkimukseen kuuluvana ilmiönä, kunnes sitä yllättäen, lähes sattumalta, keksittiin käyttää koomapotilaan tutkimiseen.
Britanniassa tunnettu televisiotähti oli auto-onnettomuudessa vajonnut syvään koomaan. Tilanne vaikutti lääkäreistä toivottomalta. Joku heistä oli kuullut MMN-aivoaallosta ja päätti kokeilla, olisiko se rekisteröitävissä kyseiseltä potilaalta. Yllättäen potilaan aivosähkökäyrästä todettiin, että MMN-aalto reagoi äänen muutokseen. Potilas palasi tajuihinsa seuraavana päivänä.
"Kooman aikana MMN on täysin litteä eikä reagoi ääniin, mutta seitsemän päivää ennen kuin potilas herää, aivosähkökäyrään tulee MMN-aalto", Risto Näätänen kertoo.
Näätäsen omissa tutkimuksissa oli 36 koomapotilasta, joilta rekisteröitiin MMN-aalto. Heistä 35 pelastui, ja viimeinenkin tuli tajuihinsa, mutta kuoli parin päivän kuluttua keuhkojen komplikaatioihin.
MMN-aaltoa tutkitaan ja sovelletaan nyt jo laajalti maailmassa. Ranskassa Lyonin General Hospitalissa on käytössä pitkälti MMN-aivoaaltoon perustuva menetelmä, jota käytetään hapenpuutteesta johtuvan tajuttomuustilan ennusteeseen. Sitä on testattu jo lähes sadalla potilaalla.
"Kaikki potilaat, joilla MMN on läsnä, heräävät koomasta, mutta jos MMN:ää ei voida rekisteröidä, vain 16 prosenttia herää", Risto Näätänen kertoo.
Heilläkin on vielä toivoa.
"Jos 16 prosentin ryhmään kuuluvilla potilailla pupilli reagoi valoärsykkeeseen, pelastumisen todennäköisyys nousee puoleen."
Kooman ja heräämisen välillä on pitkittynyt tajuttomuuden tila, jota kutsutaan vegetatiiviseksi tilaksi. Se on tavallisimmin aivovamman seurausta ja voi jatkua jopa useita kuukausia.
"Vegetatiiviselle tilalle on ominaista, että potilas reagoi hiukan, mutta häneltä ei saada vastauksia. Jos vegetatiivisessa tilassa olevalta potilaalta voidaan rekisteröidä MMN-aalto, sen avulla voidaan ennustaa, miten pitkälle toipuminen parhaimmillaan johtaa. Jos täysin tiedottoman potilaan aivoista havaitaan selvää MMN-aktiviteettia, potilas palaa tajuihinsa ja hänellä on hyvät mahdollisuudet toipua terveeksi."
Nukutuskin on tilapäinen kooma.
"Saksassa todettiin viime vuonna, että MMN-aaltoa voidaan käyttää nukutuksen syvyyden arvioinnissa. Tiedetään tapauksia, joissa potilas on leikkauksen aikana ollut hereillä, mutta ei ole voinut millään tavalla ilmaista olevansa tajuissaan. Joutuminen ´elävänä´ leikatuksi on hirveä kokemus. MMN-aalto ilmaisee, milloin anestesian syvyys vähenee ja potilas alkaa herätä", Risto Näätänen kertoo.
MMN-aalto voidaan yllättäen rekisteröidä myös kalojen aivoista.
"Norjalainen tutkija kertoi kongressissa Tromssassa rekisteröineensä MMN:n turskakaloilta. Se on kaloille ympäristön värähtelyyn liittyvä vaaran tai saaliin merkki. Näin on ilmeisesti myös ihmisellä. Kuuloaistin automaattinen varoitusmekanismi on ihmiselle tärkeä, jotta hän tietää olla varuillaan ja tarkkailla ympäristöään."