Mainos

Koo­di­vii­dak­ko etsii työ­voi­maa Oulun ul­ko­puo­lel­ta

Ohjelmistoyritys Koodiviidakko pyrkii kasvamaan kansainvälisesti, mutta haluaa kansainvälistä työvoimaa myös Oulun pääkonttorilleen.

Nina Hendschke, Tihomir Bjelajac ja Elena Bezborodova ovat sopeutuneet Ouluun hyvin, vaikka etenkin kylmyys ja syksyn pimeys vaativat aluksi totuttelua.
Nina Hendschke, Tihomir Bjelajac ja Elena Bezborodova ovat sopeutuneet Ouluun hyvin, vaikka etenkin kylmyys ja syksyn pimeys vaativat aluksi totuttelua.
Kuva: Ville Koivuniemi

Ohjelmistoyritys Koodiviidakko pyrkii kasvamaan kansainvälisesti, mutta haluaa kansainvälistä työvoimaa myös Oulun pääkonttorilleen.

Digitaaliseen viestintään erikoistunut ohjelmistoyritys Koodiviidakko kasvaa koko ajan Suomen rajojen ulkopuolella, mutta pyrkii kansainvälistymään koko ajan myös Oulussa. Sen huomaa Koodiviidakon toimistolla, jossa kuulee siellä täällä suomea, mutta enemmän englantia.

Koodiviidakko on työllistänyt ihmisiä ulkomailta kiihtyvällä tahdilla. Yksi heistä on Kroatiasta helmikuussa Ouluun muuttanut Tihomir Bjelajac, joka toimii Koodiviidakossa tittelillä front-end developer.

– Etsin töitä LinkedInin avulla Pohjoismaista. Työhaastattelut hoidettiin Skypen avulla, ja Koodiviidakko maksoi minulle lentolipun sekä tarjosi asuntoa kahdeksi ensimmäiseksi kuukaudeksi, Bjelajac toteaa.

Koodiviidakon toimitusjohtajan Samuli Tursaan mukaan ulkomailta rekrytoiminen alkaa olla heille jo rutiinia, mutta alkuun se ei sitä ollut.

– Kaikki alkoi siitä, että saimme työluvat ja viisumiasiat kuntoon. Myös sen eteen täytyy tehdä töitä, että työntekijämme viihtyvät Oulussa, Tursas jatkaa.

Hänen mukaansa työnantajan vastuulla on, että kaupungista annetaan työntekijälle realistinen kuva.

Suomen sää vaatii totuttelua

Suomen kylmä sää vaati alkuun totuttelua Bjelajacilta. Samaa sanoo Saksan Hampurista viime vuoden lopussa Ouluun muuttanut Nina Hendschke. Hänellä oli suomalainen miesystävä, jonka kanssa he etsivät töitä Suomesta. Oulu oli hänelle kuitenkin uusi tuttavuus.

– Olen alkanut pitää luonnon läheisyydestä, ja siitä että meri on niin lähellä, markkinointikoordinaattorina Koodiviidakossa työskentelevä Hendschke toteaa.

Tursaan mukaan Oulun etu moniin pienempii paikkakuntiin liittyy useisiin erilaisiin työmahdollisuuksiin.

– Usein pariskunnalla on se tilanne, että molemmille pitää löytyä töitä samalta paikkakunnalta. Oulu on tuosta näkökulmasta riittävän suuri, Tursas jatkaa.

Sekä Bjelacain että Hendschken kriteereihin työpaikkaa valitessa liittyi myös toive siitä, että työpaikalla on töissä ihmisiä useista eri kansallisuuksista. Samaa toivoi Venäjän Kostamuksesta viime syksynä Ouluun sekä opiskelemaan että töihin muuttanut Elena Bezborodova, joka toimii Hendschken tapaan Koodiviidakon markkinointikoordinaattorina. Sen lisäksi Bezborodova opiskelee Oulun yliopistolla markkinointia.

– Digitaalinen markkinointi kiinnosti minua. Lisäksi olin positiivisesti yllättynyt, että näin iso yhtiö pitää päämajaansa Oulussa eikä maan pääkaupungissa, Bezborodova kertoo.

Koodaajista pulaa

Vaikka Koodiviidakko on pyrkinyt kansainvälistämään henkilöstöään tietoisesti, rekrytointitarve Oulun ulkopuolelta liittyy myös siihen, että sopivaa työvoimaa ei ole Oulussa yksinkertaisesti tarpeeksi.

– Digitaalinen markkinointi on kovassa kasvussa, ja se selittää meidänkin kovaa kasvua. Vuosia Oulussa oli helppo rekrytoida osaavia koodareita, mutta meillä alkaa olla Oulussa työvoimapulaa, Tursas toteaa.

Asumisen hinta houkuttelee

Ulkomaiden lisäksi Koodiviidakko on kiinnittänyt katseensa myös pääkaupunkiseudulla ja muihin Suomen maakuntiin. Tursaan mukaan Oulun ulkopuolelta ei löydä uutta työvoimaa, jos sitä ei itse etsi.

Tursas on huomannut, että pääkaupunkiseutuun ja suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulu houkuttelee etenkin asumisen hinnan vuoksi hyvin lapsiperheitä. Hänen mukaansa yrityksen on joka tapauksessa syytä pitää itsestään meteliä.

– Aktiivista rekrytointia se vaatii monia kanavia pitkin. Henkilön tuleminen uudelle paikkakunnalle on kuitenkin aina pitkä prosessi. Tällä hetkellä me esimerkiksi valmistelemme syksyn rekrytointeja.

Oululaiset työntekijät ovat Tursaan mukaan laittaneet merkille, että yhtiön kansainvälistyessä myös Oulussa, ihmiset ovat oppineet puolivahingossa puhumaan englantia koko ajan paremmin.

– Suomalaisethan eivät puhu englantia, jos ei ole pakko. Mutta perustaso meillä on hyvä, vaikka se voi monilla ollakin ruosteessa.