Kom­ment­ti: Suomi tais­te­li tal­vi­so­das­sa kynsin hampain – ja vältti kuin ihmeen kau­pal­la Neu­vos­to­lii­ton mie­hi­tyk­sen

Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta.

Talvisotaa käytiin ankarissa olosuhteissa. Joukkojen paikallistuntemus ja joustava liikkuminen auttoivat suomalaisia sotilaita, vaikka aseista ja ammuksista oli pulaa. Ankarissa oloissa oli tärkeä, että huolto pelasi. Kuvan suomalaiset sotilaat tauolla siellä jossakin.
Talvisotaa käytiin ankarissa olosuhteissa.
Talvisotaa käytiin ankarissa olosuhteissa.

Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Suomi taisteli talvisodassa (30.11.1939–13.3.1940) kaikin puolin ylivoimaista vihollista vastaan ja siksi on suoranainen ihme, että Suomi selvisi menettämättä itsenäisyyttään.

Kansankunnan kohtalo näyttäisi kovin erilaiselta, jos talvisota olisi tuonut Neuvostoliitolle myönteisen lopputuloksen ja Suomi olisi miehitetty ja nujerrettu, kuten Stalin kaavaili. Talvisodan henki ja äärimmilleen nostatettu vastarinta pelastivat Suomen.

Katso talvisodan rajuja kuvia Pohjois-Suomesta.

Suomalaiset yllätettiin täydellisesti, kun Neuvostoliitto hyökkäsi marraskuun viimeisenä päivänä massiivisella voimalla koko itärajan pituudelta. Suomessa oli marraskuun puolivälin jälkeen ajateltu, että Moskovan painostus aluevaatimuksineen olisi mennyt ohi.

Neuvostoliitolla oli käytössään valtava materiaalinen ylivoima niin sotilaiden, aseistuksen kuin ampumatarvikkeiden osalta. Suomella puolestaan oli vähän miehiä, tarvikkeita ja kalustoa. Tykistön ammuksia ja käsiaseiden luoteja piti käyttää harkiten ja säästeliäästi.

Joukkojen paikallistuntemus ja joustava liikkuminen auttoivat suomalaisia sotilaita, vaikka aseista ja ammuksista oli pulaa.
Joukkojen paikallistuntemus ja joustava liikkuminen auttoivat suomalaisia sotilaita, vaikka aseista ja ammuksista oli pulaa.
Kuva: LEHTIKUVA

Suomen oli pärjättävä suurvaltavihollista vastaan muilla keinoin. Sitkeä puolustustahto ja kyky vastarintaan näyttivät maailmalle, miten David taistelee Goljatia vastaan.

Katso kuvia: Suomenhevonen oli siellä missä sotilaskin – sirpalesuojissa, sidontapaikoilla ja etulinjassa

Puna-armeija kuvitteli, että se tulee heittämällä rajan yli ja katkaisee Suomen Oulun korkeudelta. Sotatieteessä puhutaan taktisesta alivoimasta. Ylivoimaista vihollista vastaan pitää hyökätä käyttäen taitoa ja yllätystä.

Suomalaisten vahvuudeksi osoittautuikin se, että harvaanasutussa maassa tiettömien taipaleiden takana asuvat ihmiset olivat tottuneet tulemaan toimeen vaikeissa olosuhteissa.

Niinpä suomalaiset joukot osasivat liikkua pimeässä ja kylmässä metsässä hiihtäen. Vaikeassa maastossa liikkumisen lisäksi keskellä korpea kovalla pakkasella osattiin järjestää joukoille lämpöä.

Katso kuvia: Kuhmon rintaman karuja tunnelmia talvisodan loputtua

Esimerkiksi ukrainalaisdivisioonan raaka tappio Raatteentiellä perustui suomalaisten joukkojen joustavuuteen ja kykyyn käyttää hyväksi vihollisen heikkouksia, kun pitkään jonoon kohmettuneet puna-armeijan joukot tuhottiin maastossa sivustoilla liikkuen pala palalta.

Talvisodan legendaariset taistelut, voitot ja tappiot, ovat piirtyneet syvälle kansakunnan muistiin.

Moskovan rauhan taustalla oli jo kansainvälispoliittisen tilanteen muutos, jossa

Ankarissa oloissa oli tärkeä, että huolto pelasi. Kuvan suomalaiset sotilaat tauolla siellä jossakin.
Ankarissa oloissa oli tärkeä, että huolto pelasi. Kuvan suomalaiset sotilaat tauolla siellä jossakin.

Neuvostoliitto halusi välttää joutumasta tässä vaiheessa suursotaan Euroopassa.

Stalin oli väärässä, kun kuvitteli, että suomalaiset ottaisivat puna-armeijan avosylin vastaan ja kannattaisivat liput liehuen Terijoelle perustettua Kuusisen nukkehallitusta.

Sen sijaan suomalaiset tarttuivat yhteistuumin aseisiin oman maan puolesta, vaikka verisestä sisällissodasta oli kulunut vasta kaksi vuosikymmentä. Itärajan takaa oli vuosien varrella tihkunut tietoja teloituksista ja leireistä, mikä vaikutti mielialoihin.

Talvisodan hengen taustalla keskeisiä kansakuntaa yhdistäviä tekijöitä olivat 1920–30-luvulla koettu taloudellinen kasvu, sosiaalinen nousu, samoin kuin oikeusvaltion ja demokratiakehityksen vakiintuminen. Kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ulotettiin myös kunnallisvaaleihin, istuivat sisällissodan vihamiehet saman pöydän ääressä päättämässä pitäjän asioista.

Talvisodan hengestä on opittavaa myös tälle päivälle. Yhtenäisyyttä kannattaa vaalia ja välttää repivää vastakkainasettelua. Asiat Suomessa ovat tänä päivänä viime kädessä varsin hyvin.

Vielä on myös hetki aikaa osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta niitä koko ajan harvenevia sotien veteraaneja kohtaan, jotka vielä ovat keskuudessamme.

Kirjoittaja on Kalevan pääkirjoitustoimittaja.