Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen haluaa tietää, mitkä seikat ovat saaneet aikaan radikaalin muutoksen Olli Rehnin suhtautumisessa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.
Rehn kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeen käsittely jatkuu. Hän painotti hankkeen merkitystä taloudelle, energiahuollolle ja ilmastotavoitteille.
Europarlamentaarikkona Rehn oli eri mieltä. Syyskuussa 2014 kirjoittamassaan blogissa Rehn pelkäsi, että ”taloudellisesti epävarma ja poliittisesti rujo” investointi venäläiseen ydinvoimalaan voi syrjäyttää investoinnit uusiutuvaan energiaan.
Kesäkuussa Rehn sanoi Vihreälle Langalle suhtautuvansa kriittisesti voimalahankkeeseen. Jos tunne oli vielä keskiviikkona sama, se ei elinkeinoministeristä näkynyt tai kuulunut.
Erikoinen piirre Fennovoiman voimalahankkeessa on, että virallisissa puheissa sillä ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Hallituksen lähtökohta on, että kyseessä on talous- ja energiapoliittinen ratkaisu.
Vuosi sitten Rehn oli tästäkin eri mieltä. ”Fennovoiman ydinvoimalahanketta on nyt katsottava ennen muuta Rosatomin valossa. Yhtiö on tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa oleva taloudellinen toimija”, hän kirjoitti.
Myös Venäjä on tuonut omat näkemyksensä julki. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi muistutti Lännen Median haastattelussa, että Venäjän ulkoministeriö ja voimalan venäläisomistaja Rosatom ovat tehneet sopimuksen. Sen mukaan Rosatomin halutaan tukevan entistä enemmän Venäjän ulkopolitiikkaa.
Kaupalla on aina tehty myös ulkopolitiikkaa. Taloudellisten siteiden vahvistaminen Venäjään voi olla Suomelta viisasta ulkopolitiikkaa – tai olla olematta. Kummallakin koulukunnalla on kannattajansa.
Hiljaa ulkopoliittisista ulottuvuuksista ei hallituksenkaan tarvitsisi olla.
Sarkkisen lisäksi varmasti moni muukin suomalainen haluaa kuulla, mikä muutti Rehnin mielen.