Kom­ment­ti: Kon­sult­ti­sel­vi­tys­tä Oulun ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­ses­ta odo­te­taan kuin kuuta nou­se­vaa – Laa­ja­lan esitys siirtää kipeät pää­tök­set tu­le­vai­suu­teen

Kaupunginjohtajan budjettiesitys siirtää kipeät talouspäätökset tulevaisuuteen. Konsultin esitysten odotetaan avaavan poliittisen päätöksenteon umpisolmuja.

Lukioiden sijainti ja määrä noussee tarkasteluun taas ensi vuonna. Lyseon lukion tulevaisuuskin voi olla liipaisimella. On väläytelty, että koulutoiminta voitaisiin siirtää muualle ja peruskorjausta vaativa talo myydä pois.
Lukioiden sijainti ja määrä noussee tarkasteluun taas ensi vuonna. Lyseon lukion tulevaisuuskin voi olla liipaisimella. On väläytelty, että koulutoiminta voitaisiin siirtää muualle ja peruskorjausta vaativa talo myydä pois.
Lukioiden sijainti ja määrä noussee tarkasteluun taas ensi vuonna. Lyseon lukion tulevaisuuskin voi olla liipaisimella. On väläytelty, että koulutoiminta voitaisiin siirtää muualle ja peruskorjausta vaativa talo myydä pois.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan budjettiesitys siirtää kipeät talouspäätökset tulevaisuuteen. Konsultin esitysten odotetaan avaavan poliittisen päätöksenteon umpisolmuja.

Teatterin valinta kaupunginjohtaja Päivi Laajalan talousarvioesityksen julkistamispaikaksi antoi ymmärtää, että esitykseen sisältyisi isompaakin dramatiikkaa. Ei sisältänyt. Merkittävät ”juonenkäänteet” loistivat poissaolollaan.

-

Oulu jatkaa taloudenpitoa vanhalla linjalla, entisin ongelmin ja odotuksin.

Odotuksiin tuntuu kuitenkin sisältyvän ulkopuolisen arvioitsijan tulevat esitykset kaupungin talouden tasapainottamisesta. Työ valmistuu vuoden lopussa ja sen sisältöä kaupungin virkamiesjohto ja poliittiset päättäjät pääsevät makustelemaan vasta ensi vuoden puolella.

Ehkä kaupunginjohtajan budjetin julkistuspaikka on vuoden kuluttua teatterin iso näyttämö, kun se nyt tapahtui vielä pienen näyttämön puolella.

Kaupunginvaltuusto ei ole kyennyt löytämään yhteistä linjaa isojen talouskysymysten ratkaisemisessa. Valtuustoryhmät ovat pysyneet juoksuhaudoissaan ja huudelleet niistä erimielisyytensä, kun vastapuoli on tuonut esiin näkemyksiään.

Jakolinjan on muodostanut perinteisen oikeisto–vasemmisto-akselin lisäksi kantakaupunki–reuna-alueet-akseli.

Valtuustoryhmistä tihkuneiden tietojen mukaan ainakin ryhmien johto on etukäteen sitoutunut konsulttityön tuloksiin.

Sitoutuminen näkyy myös Kalevan kyselyssä, jossa ryhmäpuheenjohtajat kommentoivat kaupunginjohtajan talousarvioesitystä. Kipeisiinkin ratkaisuihin lienee valmiuksia, jos asiantuntija-arviota tekevän Perlacon Oy:n asiantuntija niitä esittää.

Eri asia on, mitä sieltä esitetään. Laajala mainitsi budjettitilaisuudessa, että konsultin mukaan Oulussa on jo tehty paljon tasapainotustoimia. Kysymys kuuluukin: mitä jää jäljelle?

Ainakin palveluverkon tiivistäminen nousee esille, jälleen. Sen useimpien valtuustoryhmien johtokin tuo esille Kalevan kyselyssä.

Palveluverkko, varsinkin lukioverkko, on kaupunkipoliitikoille kuitenkin arka aihe. Omien kulmakuntien palveluista ei hevin luovuta.

Voi olla, että ryhmät repeilevät, kun asia joskus tulevaisuudessa etenee valtuustossa äänestyksiin asti.

Oulu siis velkaantuu jatkossakin, eikä päätä kehitykselle näy. Sinänsä velkamäärä ei ensi vuonnakaan nouse muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna erityisen suureksi, mutta ongelmana on kasvava trendi.

Kaupungin tulorahoitus ei ole riittävä. Vuosikate ei riitä poistoihin ainakaan lähivuosina. Kasvavan kaupungin on investoitava isosti ja investoinnit on rahoitettava velalla. Toimintakate on jatkuvasti alijäämäinen ja menot yhä kasvussa.

Valtuustoryhmät pitävät hyvänä, ettei veroprosentteja tarvitse nostaa ensi vuonna. Nostaminen söisi elinvoimaa ja kuluttajien ostovoimaa. Veroihin voidaan joutua kuitenkin kajoamaan, jos valtuusto kampittaa konsultin esittämät ratkaisut.

Oulun taloutta ei ole hoidettu menneinä vuosina mitenkään huonosti verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Voi sanoa, että se on tehty, mitä on ollut tehtävissä.

Läheskään kaikki ongelmat eivät ole kaupungin itsensä aiheuttamia. Valtiovalta on sälyttänyt kunnille jatkuvasti menoja lisääviä velvoitteita. Niin teki edellinenkin hallitus, vaikka sen piti niitä vähentää.

Myös uuden hallituksen asialistalla on uusia, kuntien kukkarolle käyviä velvoitteita, kuten subjektiivinen päivähoito-oikeus, päivähoidon ryhmäkokojen pienennys, soten suurempi hoitajamitoitus ja hoitoon pääsyn nopeutus sekä koulupuolella oppivelvollisuusiän nosto.

Hallitus on luvannut kompensoida kulut, laskennallisesti. Kokonaan se ei kuntajohtajien arvion mukaan aiheutuvia kuluja kata.

Kaiken kaikkiaan kaupungin ensi vuoden taloutta suunnitellaan sumeissa näkymissä. Etenkin verokertymän arviointi on hankalaa, varsinkin kun yleiset talouden näkymät ovat synkkenemässä.

Toivottavasti ensi vuonna, kun kaupunginjohtaja julkistaa budjettiesityksensä, kenties teatterin suurella näyttämöllä, näkymät ovat tämänvuotisia selkeämmät ja kirkkaammat.