Siinä se lepää: jokakeväinen hulevesilasku, 22 euroa ja 50 senttiä.
Oulun asemakaava-alueen yli 25 000 kiinteistöltä peritään vuosittain hulevesistä noin pari miljoonaa euroa.
Kaupungin mukaan rahat käytetään ”hulevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon”.
Maksu on kerännyt ärtyneitä kommentteja muun muassa Kalevan verkossa ja palstoilla syntymästään, vuodesta 2016 asti. Silloin se irrotettiin jätevesimaksusta - jota muuten samalla alennettiin.
Hankittuamme nykyisen talomme olemme vaimon kanssa liittyneet itsekin ihmettelijöihin. Kotikatumme sattuu olemaan niitä Oulun vanhoja katuja, joille ei koskaan ole rakennettu sadevesiviemäriä, kadunvarren avo-ojia tai mitään muutakaan vesiä johtavia rakenteita. Silti maksamme kiltisti hulevesistä, koska vaihtoehtoakaan ei ole.
Nyt meidän ja naapurien katto- ja sulamisvedet lammikoituvat ja imeytyvät tontille. Osa valuu kadulle, jonka pieni vietto saa vedet lorottamaan hiljalleen läheiseen risteykseen.
Kaupungin mukaan sadevesiviemäröinnin teosta kadulle ei ole suunnitelmia. Naapurikadulla 50 metrin päässä viemäröinti sen sijaan on katsottu tarpeelliseksi. Erikoista.
Maksu napsahtaa jopa silloin, jos on rakennuttanut tontilleen imeytyskaivon, eikä tippaakaan johdeta ulos tontilta. Jokin määrä vettä päätyy silti aina kaupungin hulevesijärjestelmiin, joten maksulle on peruste, kertoo kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma.
Toinen perustelu liittyy työmäärään: kiinteistöjä on niin paljon, ettei kaupunki voi tutkia mikä järjestely kelläkin on ja laskuttaa tai vapauttaa sen perusteella.
Niinpä hulevesilasku on vain maksettava, sitä sadevesiviemäriä odotellessa.