EU-komissio yrittää avata umpisolmua, johon EU:n yhteinen talletussuoja on joutunut. Talletussuojaa yritetään puskea eteenpäin pienin askelin, joille komissio asetti keskiviikkona askelmerkit.
Ensimmäisessä vaiheessa talletussuoja olisi lainaperusteinen eli kansallisten talletussuojajärjestelmien olisi maksettava takaisin EU-järjestelmästä saamansa varat. Talletussuojajärjestelmälle mahdollisesti koituvat tappiot katettaisiin yhä kansallisesti.
Toisessa vaiheessa eurooppalainen talletussuojajärjestelmä kattaisi vähitellen yhteisvastuullisesti myös mahdollisia tappioita.
Suomi on suhtautunut aiemmin vastahankaisesti yhteiseen talletussuojajärjestelmään. Nordean muutto on kuitenkin asettanut tilanteen uuteen valoon, sillä suomalaisen talletussuojajärjestelmän katettavana on nyt huomattavasti aiempaa enempää talletuksia.
Jäsenmaat ovat olleet haluttomia etenemään talletussuojassa, koska epäluulot pankkien tilanteesta ja niiden taseissa olevista heikoista lainoista ovat yhä suuria. Komissiosta todettiinkin keskiviikkona, että toiseen vaiheeseen siirryttäisiin vasta sitten, kun pankkisektorin riskejä on saatu pienennettyä.
Komissio astui keskiviikkona esiin hoputtamaan uudistusta, koska käsillä ovat viimeiset hetket edetä, jos talletussuojajärjestelmästä halutaan päättää nykyisen vaalikauden aikana.
Rahoitusmarkkinoista vastaavan komissaarin Valdis Dombrovskisin mukaan komissio pitää vuonna 2015 antamansa esityksen pöydällä. Nyt annettujen askeleiden tavoitteena on hänen mukaansa tarjota käytännönläheistä apua sille, että uudistus saataisiin etenemään.
Finanssiala varovaisen myönteinen
Suomessa Finanssiala pitää komission ehdotuksia oikean suuntaisena. Alan edunvalvoja arvioi, että ehdotusten avulla korjataan alkuperäisen esityksen ongelmia.
- On todennäköistä, että poliittisen tason neuvottelut saavat lähiaikoina lisävauhtia, Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila toteaa tiedotteessa.
Finanssiala on arvioinut, että eri maiden pankkijärjestelmien kunto on liian erilainen, jotta yhteisvastuuta voitaisiin lisätä.
- Komission tiedonanto osoittaa, että myös se näkee kuntoerot suurena ongelmana, jotka on ratkaistava ennen kuin yhteinen talletussuoja voi edetä maaliin, Mattila sanoo.
