Politiikka: Merja Ra­sin­kan­gas vaihtaa kes­kus­tas­ta pe­rus­suo­ma­lai­siin, ko­koo­muk­ses­ta Oulun suurin val­tuus­to­ryh­mä

Oulun kaupunginjohtaja: Seppo Määtän joh­ta­ja­so­pi­mus hy­väk­syt­tiin – palkka 14 000 euroa

Luitko jo tämän: Bar­ta­ve­gen esit­tä­mä kri­tiik­ki jää­kie­kon ju­nio­ri­pe­lis­sä oli liikaa – se­los­tuk­set pantiin het­kek­si pannaan

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kolumni

Ko­lum­ni: Nyt mi­ta­taan ihmisen ih­mis­kä­si­tys­tä

Humanistinen tiedekunta juhlistaa tänä vuonna Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuotta esittelemällä joka päivä yhden humanistin.

Kari Hotakainen valittiin keskiviikkona päivän humanistiksi Helsingin yliopistossa. Kirjailija opiskeli aikoinaan kotimaista kirjallisuutta, mutta ei saanut opintojaan päätökseen.

Hotakainen palkittiin 2002 kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla romaanistaan Juoksuhaudantie. Yksi hänen kirjallisuuden opettajistaan oli todennut, että ”onhan Kari tuossa nyt gradua tarpeeksi.”

Humanistinen tiedekunta juhlistaa tänä vuonna Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuotta esittelemällä joka päivä yhden humanistin. Valituissa vilisee tietenkin Helsingin yliopistossa kouluttautuneita kansallisia suurmiehiä, kuten Elias Lönnrot, J.L. Runeberg, J.V. Snellman, Juhani Aho, Eino Leino, Pentti Saarikoski, J.K. Paasikivi tai P.E. Svinhufvud.

Onpa listassa myös Otto Ville Kuusinen, Jyväskylän lyseon runopoika, joka sittemmin eli poliitikkona 82-vuotiaaksi Neuvostoliitossa Stalinin hirmuajan läpi.

Oululaislähtöisistä esitellään muun muassa Frans Michael Franzén, Leevi Madetoja ja Jaakko Hämeen-Anttila. Joukkoon on nostettu Jarmo Korhonen, ei ex-puoluesihteeri vaan Oulussa 1946 syntynyt kielitieteilijä ja germaanisen filologian professori.

Urheilijahumanisti on pesäpallon kehittäjä Lauri ”Tahko” Pihkala. Esittelyn saa samoin jääkiekon 11 A-maaottelua 1990-luvun alussa pelannut Jali Wahlsten, joka valmistui maisteriksi estetiikasta ja työskentelee kulttuurituottajana.

Telkkarista tuttuja humanisteja ovat esimerkiksi uutismies Arvi Lind sekä säämies Juha Föhr.

Tasa-arvo otetaan huomioon, kun valitsijat kokoavat päivittäin täydentyvää katselmusta humanisteihin. Varhaisilta ajoilta naisia on vaikea noukkia, mutta nykypäivän tutkijoista, taiteilijoista tai muuten humanistitaustaisista on helppo löytää molempia sukupuolia.

Kari Hotakaisen tapaan kirjallisuuden Finlandialla palkittu (Hytti nro 6, 2011) Rosa Liksom jätti lopputyönsä tekemättä Helsingin yliopistoon, kun ohjaaja ei hyväksynyt hänen aiettaan kirjoittaa antropologista työtä Kööpenhaminan Christianista, joka tunnettiin taiteilijoiden, anarkistien ja toisinajattelijoiden kotina.

”Nykyisin kuka tahansa professori varmasti hihkuisi innosta Christanian kaltaisesta aiheesta”, Liksom toteaa 375 Humanistia -sivustolla.

Helsingin yliopiston kokovuotinen tempaus on mainostemppu, jolla yliopisto tavoittelee alumnejaan eli entisiä opiskelijoitaan. Samalla avataan laajalle yleisölle tunnetuksi yliopiston sekä humanististen tieteiden merkitystä.

Raikkaudessaan 375 Humanistia -kampanja on parasta mitä yliopistoista on viime aikoina tullut julkisuuteen.

Humanistien tarinat lisäävät hitusen uskoa siihen, että ymmärrys kulttuureista sekä ihmisen näkökulma saattavat tehdä tästä ahdistavasta maailmasta hieman asuttavamman. Joku humanisteista määrittelee humanismin myötäelämiseksi, empatiaksi.

Yliopistoissa taistellaan nyt paalutetuista asemista. Ikivanhoja tieteitä on paisutettu uusilla oppiaineilla etenkin tekniikan ja talouden aloilla. Riittäisikö insinöörien tai ekonomistien koulutukseen perustieteiden, kuten matematiikan sekä fysiikan opetus maustettuna hitusella perinteisiä humanistisia oppiaineita? Ja tarvitaanko lääketieteen rinnalle ”hoitotiedettä”?

Humanistilista osoittaa, että kieleen ja kulttuuriin perustuvat oppiaineet voivat johtaa laaja-alaisesti erilaisiin työtehtäviin, joiden arvoa on vaikea punnita nykyajan kilpailukykymittareilla.