En oo itekkään mikkään kuningas kielenkäytön kaa, mutta varsinki vieraskielisten sanojen ääntäminen Suomessa saa mulla tukan pystyyn.
Alkuun ihan suomalainen sana. Televisio. Se lausutaan televisio. Ei telvisio. Mikä helekkari on telvisio?!
Työeläkenäkemyskö?! Penikkana ehkä, joku sanoi telvisio... jos oli lyönyt päänsä vaikka kaatuessaan pyörällä. Mutta että ihan tänä päivänä valtakunnallisessa tv-mainoksessa televisiomyyjä lausuu telvisio.
Joo joo, voihan väittää että aidon myyjän aito puhe on sympaattista ja aitoa.
No sori, mutta ärsyttää kun hän kuitenkin työkseen myy televisioita eikä telvisioita, niin luulisi sen sanan osaavan lausua niin kuin se lausutaan.
Ja tätä on nyt ihan oikeasti turha laittaa jonkun murteen piikkiin. Telekkarin olisin hyväksynyt.
Tuossa alkukesällä erään tv-kanavan omaa ohjelmistoaan esittelevään mainokseen oli henkilön nimeksi päätynyt Larry The Cable.
Eli, kyseessäkö ei siis ollut koomikko Larry The Cable GUY, vaan ihan vaan Larry The Cable?
Niin, siis totta kai kyseessä oli Larry The Cable Guy, mutta jotenkin kaikkien mahdollisten korvien, jotka kyseistä mainosta tekivät, läpi pääsi moinen moka.
Ihan sama sen ukkelin nimi muuten olisi, mutten voi käsittää moista huolimattomuutta.
Etteikö kenelläkään ollut todellakaan epäilystäkään mikä mainostettavan miekkosen nimi on. Ja väärinhän se meni. Ei olisi varmaan ollut vaikeaa vielä tarkistaa nimi ennen kuin spiikki on telEvisiossa.
Tuorein ärsyttävyys on mainoskampanja ohjelmasta Dance.
Siis kaikkihan nyt siis totta kai tietävät että sana lausutaan suurin piirtein "däänz". Mutta meilläpä sitä mainostetaan ihan kotoisasti lausuen "danse". Joku oli siis päättänyt, että "eiköhä lausuta tää sitten näin".
Okei no, onhan noita mokia itselläkin. Ne on penikkana opittuja tapoja lausua englanninkielen sanoja suomalaisittain, ja ne edelleen putkahtavat suusta automaattisesti.
Pahoittelen, esimerkkini tulevat taas KISS-yhtyeen tienoilta. Gene Simmons on yhä "kene simmons", ei "ziin simons". Vaikein pala oli Bruce Kulick, joka olisi oikeasti suurin piirtein "bryuz kjyulek" eikä "pruse kulik."
Vastikään seurasin keskustelua jossa kaverini jutteli englanniksi Mark St. John -nimisestä kitaristista. Olihan se hauskaa, kun muutoin hyvässä englanninkielen käytössään ja ääntämisessään hän joka kerta lausui nimen muodossa "mark äs tee tshon".
Siis ihan suomalaisittain "ÄS TEE", ei "seint". Niin kuin penikkana oli sovittu että näinhän se lausutaan.
Ei kai näissä muuten mitään, mutta kun ärsyttää vaan.