Kolumni

Ko­lum­ni: Met­sä­his­to­rian ar­mot­to­mat itsensä käs­ki­jät

Yksikään korkeakoulu maailmassa ei 1800-luvulla tutkinut arktisen selkosen metsätyötä, saati kouluttanut sen huippuosaajia.

Historioitsija Markku Kuisman sanoin: Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä. Matkapuhelinten valmistus oli ohikiitävä höpöjuttu.

Toistaiseksi ainoa pitkä nousukäyrämme piirtyy lankuista, laudoista, parruista, sellusta ja paperista. Niillä 1800–1900-luvun Suomi edistyi viheliäisestä kehitysmaasta itsenäiseksi teollisuusmaaksi.

Tärkeintä tuottavuusloikkaa ei siivittänyt mikään 1860-luvun nälkävuosien elvytyspaketti, saati innovaatiostrategia. Metsäpatruunat olivat itseoppineita, taustaltaan esimerkiksi apteekkareja ja pappeja. He keksivät uuden teollisuuden melkein omasta päästään.

Pohjolan puulla oli pitkä matka vaikkapa Hullin satamaan.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut