Taas on yksi kesäteatterikausi ohi. Yksi kuuma kesä paketissa, muistot plakkarissa. Albumi täynnä hulvattomia hetkiä, kaipausta kaikki tyynni.
Suomen suku on tarinankertojien sukua. Teatterissa ihmisen leikkimieli ja kisailu yhdistyvät mitä luovimmalla tavalla. Aikuisetkin ihmiset saavat leikkiä ihan luvan kanssa milloin mitäkin hyppelihiirtä, ja kansa nauraa.
Kuka kirjailija se sanoikaan, ettei ihminen muuta tarvi kuin keskittymiskykyä ja mielikuvitusta. Kykyä kuvitella itsensä toisen housuihin. Siis niinku sillä tavalla... no, kyllä te ymmärrätte!
Sunnuntai-maanantaivapaalla näin kesätyöläinen on hoitanut pakollisia ruohonleikkuita ja muita.
Kalastuksesta on voinut vain haaveilla. On täytynyt tyytyä alan tv-tarjontaan. Ja hyvinhän tuota kalaa on tullut, milloin miltäkin Ohotanmereltä. Luojan kiitos pojalla on polvi paremmassa kunnossa, ja sehän se pitää laiskaakin tuoreen kalan maussa.
Sitä on saanut vain maata sohvalla ja ihailla espanjalaisia rankkarinkalastajia ja syljeskellä ruotoja suustaan... tana.
Ehtihän tuota onneksi käydä pyhilläkin paikoilla, Kainuun laulumailla. Kajaanissa runo raikaa, ja herkistää mielen siniseksi. Haudoilla on käyty itkemässä ja nauramassa, Nuojualla ihmettelemässä ihmisen loputonta ahneutta valjastaa luonto omaan käyttöönsä.
Siellä ne minunkin suvun vanhat vainiot jylläävät voimaa erinäisiin tuotantolaitoksiin... kele. Täytyy vain niellä kiukku, ja koettaa suunnata energia järkiperäisesti ulos suun kautta korvin kuultavaksi. Kierrättää, nääks. Aina sieltä jotain jää katsojan mieleen ja saattaa pulpahtaa ulos joskus vuosienkin päästä.
Kesänsä työhön valjastaneena harmittaa ainoastaan se, ettei ole juuri päässyt kavereita katsomaan. Vuan tarjoavat ne elokuun samettiset illat vielä nähtävää. Suomenlinnassa ainakin täytyy käydä tarkastamassa Cyranon runomitan toimivuus.
Ja sitten teatterin syyskaudet jo starttaavatkin! Kiviä taskussa vierailee OKT:ssa syyskuussa, ja Teatteri Riossa alkaa musta komedia Täti ja minä! Ja pari ohjausta vielä talvelle, niin on sitä taas puuhaa, ennen ensi kesää ja kärpäsiä.
En minä onneani etsi, työtäni minä etsin... sano.