Ko­lum­ni: Game of Thro­ne­sin kä­si­kir­joit­ta­jat jou­tui­vat net­ti­rai­von koh­teek­si – Fan­ta­sian fa­ni­kun­nas­ta löy­ty­vät fa­naat­ti­sim­mat us­ko­vai­set

Viihdemaailmaa tällä hetkellä eniten hetkauttava uutinen taitaa olla se monien fanien kokema närkästys ja pettymys, jonka Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen kausi on aiheuttanut.

-

Viihdemaailmaa tällä hetkellä eniten hetkauttava uutinen taitaa olla se monien fanien kokema närkästys ja pettymys, jonka Game of Thronesin, tämän hetken suosituimman tv-sarjan kahdeksas ja viimeinen kausi on aiheuttanut.

Valppaimmat osasivat odottaa ongelmia jo etukäteen, kun sarja seitsemännellä kaudellaan ehti George R.R. Martinin kirjasarjan (josta kaksi viimeistä romaania on vielä julkaisematta) edelle. Ja sarja onkin siitä lähtien heikentynyt tasoltaan.

Kaipa käsikirjoittajat tämän itse tiedostavat (ja jotkut näyttelijätkin ovat uskaltautuneet ääneen sanomaan), mutta kun sarjasta tuli jättimenestys, Martinin juurtajaksaisen kirjoitustyön odottelu vuosikausien ajan ei tietenkään ollut kaupallisesti katsottuna realistinen mahdollisuus.

Nyt netti pursuileekin raivoa käsikirjoittajien "vääristä" valinnoista niin henkilöhahmojen kehityksen kuin juonenkäänteiden suhteen.

Kaupallisesti katsottuna päätös pitää sarja keskeytyksettä käynnissä oli kuitenkin onnistunut, sillä viimeisen kauden toiseksi viimeinen jakso, fanien teilaama The Bells on sarjan kaikkien aikojen katsotuin. Ja ellei tässä nyt joku kollektiivinen kuppi ole viimein keikahtanut nurin, eiköhän koko sarjan finaali tule saamaan vielä sitäkin kovemmat luvut.

Science fictionin ja fantasian lajityypeissä pitää aina muistaa, että näiden genrejen fanit ovat erityisen intohimoisia ja omistautuneita ihailunsa kohteille. Se johtunee siitä, että molemmissa lajityypeissä niin sanottu maailmanrakennus on keskeisessä osassa.

Kyse ei ole pelkästään vetävästä tarinasta, vaan kokonaisesta universumista, tai pikemminkin kosmoksesta, jossa tuo tarina tapahtuu. Sillä mikäpä olisikaan parempi paikka todellisuuspaolle kuin kokonaan vaihtoehtoinen todellisuus.

Kirjoitin hiljattaisessa kolumnissani siitä, miten eskapismista on tullut eräänlainen uskonnon korvike maallistuneessa nykyajassa, ja kaikkein selvimmin tämä näkyy fantasiassa, joka uskontojen tavoin kehittää oman maailmanselityksensä ja muun asiaankuuluvan mytologiansa.

Niinpä tämän genren ympärillä kokoontuvat myös kaikkein fanaattisimmat "uskovaiset".