Vain 43 autokauppaa jäi puuttumaan elokuussa, jotta tämän vuoden elokuun henkilöautokauppa olisi ollut viime vuoden tasolla.
Autokaupan kannalta kuukausi oli siis lähes normaali, joskin alkuvuoden takkuilu on jo varmistanut sen, ettei viime vuoden lukuja pystytä enää loppuvuoden aikana tavoittamaan. Silti ala pitää optimismia yllä syksyn suhteen: "Hyvät talouden näkymät ja kuluttajien korkea luottamus omaan talouteensa tukevat alan uskoa siihen, että syksyn aikana autokauppa pysyy viimevuotisella tasolla."
Autokaupan kannalta ongelma onkin tavallaan juuri tässä. Alalla on totuttu siihen, että bruttokansantuotteen kasvu ja käteen jäävien tulojen lisääntyminen näkyvät autokaupassa, mutta nyt ei niin ole käynyt.
Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Pekka Puputti huomauttaa, että tänä vuonna myös työttömyys on koko ajan laskenut, ja silti kaikki tämä kansantalouden myönteinen kehitys näkyy vain pakettiautokaupassa, joka on koko vuoden ollut viime vuotta selvästi vilkkaampaa.
Puputin mukaan vaalien jälkeen ja ennen kaikkea porvarihallituksen aloittamisen jälkeen käyty autoverokeskustelu onkin selvästi vaikuttanut koko henkilöautokauppaan. Autokaupan elokuun hän näkeekin merkkinä siitä, että kuluttajat ovat jo jossakin määrin väsyneet odottamaan muutoksia ja budjettiesityksen tuleminen julkisuuteenkin vaikutti samaan suuntaan.
"Kyllähän uuden auton hankintaa voi hyvin siirtää kolme kuukautta tai jopa vuoden, mutta jossakin vaiheessa kaluston uusiminen tulee aina vastaan", hän toteaa.
Myös käytettyjen autojen hintatason pitkään jatkunut lasku on Puputin arvion mukaan yllättänyt monet 3--4 vuoden välein autojaan vaihtamaan tottuneet. Tämän seurauksena kaupan toteutumisen ehtona oleva väliraha on selvästi kasvanut.
Sen Puputti kiistää, että autoala olisi yhteisesti sopinut vaihtoautojen hintojen alentamisesta. Tätä hän pitää mahdottomana yksin alan kovan kilpailun vuoksi. Ennemminkin hän löytää syyksi sen, että kauppiaiden on ollut pakko laskea vaihtoautojen hintaa saadakseen ne yleensä käymään kaupaksi.
Myös yleistynyt omatoiminen autojen tuonti Euroopasta on vaikuttanut asiaan, joskin Puputin mukaan vain vanhempien, noin kymmenen vuotta vanhojen autojen vaihtoarvoon.
Yhtä aikaa kun kauppa takertelee, on ilmassa myös merkkejä siitä, että maahantuojat uskovat Suomesta löytyvän markkinoita myös uusille merkeille ja vanhojen merkkien edullisille perusautoille.
Vaikka Suomessa on tähänkin asti ollut tarjolla erittäin laaja merkkikirjo, kilpaan ostajien sieluista käyvät vielä tänä vuonna Suomen markkinoille paluun tekevät Lancia ja Isuzu. Lisäksi jotakuinkin selvänä pidetään myös sitä, että ensi vuoden alusta toimintansa aloittava Renaultin uusi maahantuontiorganisaatio ottaa ohjelmaansa myös Renaultin alamerkin Dacian.
Kuluttajan kannalta tilanne on periaatteessa hieno vaihtoehtojen määrän kasvaessa ja kilpailun kiristyessä nykyisestäänkin, mutta varmasti moni myös epäilee uusia merkkejä ja miettii, kuinka kauan ne jaksavat olla Suomen kansainvälisesti katsoen kuitenkin pienillä automarkkinoilla. Olivathan täällä aikoinaan mm Daihatsu ja SsangYongkin.
Muuten elokuun kauppa oli pitkälti paluuta entiseen. Toyota nappasi Volkswagenilta kuukauden tauon jälkeen takaisin ykkössijat niin merkki kuin mallitilastossakin. Toyotan kokonaistilanteessa ainoa suurempi huoli liittyneekin Avensiksen heikentyneeseen kysyntään. Sen edellä ovat selvästi saman kokoluokan autoistasekä Skoda Octavia että Volkswagen Passat ekä uusi Ford Mondekaan jäänyt siitä kuin viiden auton päähän.
Laskevilla markkinoilla toimiminen onkin maahantuojille taitolaji, jossa menetys on todella arvokasta. Esimerkiksi Suomen kolme mahtimerkkä Toyota, Volkswagen ja Ford ovat listan kärkisijoituksista huolimatta menettäneet 11--14 prosenttia viime vuotisista kaupoistaan . Vain Volvo, Skoda ja Citroen ovat kärkimerkeistä tässäkin tilanteessa onnituneet jopa lisäämään kauppaansa.
Myös korealaiset merkit rynnistävät edelleen koko rintamalla. Pari vuotta sitten odoteltiin, milloin ne saavuttanut yhdessä viiden prosentin markkanaosuuden, nyt ollaan jo hyvin lähellä kahdeksaa.
Vakka Dodgen kasvuluvut ovatkin hurjat, eivät jenkkiautot kokonaisuutena ole täällä kovassa huudossa, sillä sikäläisten merkkien markkinaosuus jää alle 1,5 prosenttiin.
Vaihtoautokaupassa ostajan markkinat tuntuvat jatkuvan. Kun uusien autojen rahoituskorot pyörivät tällä hekellä varsin yleisesti viiden prosentin pinnassa, merkitsevät mainoksissa esiintuodut 1--2 prosentin korot sitä, että liikkeet ottavat osan korkorasitukseta ns. omaan piikkiinsä.