Aiemmin naakka (Corvus monedula) eli kirk"herra tai kirkkokaija pesi lähinnä vanhojen kirkkojen liepeillä. Sauvon kunnan vaakunaa koristaa naakka hyvästä syystä, sillä paikkakunnan vanhin kirkko on 1300-luvulta.
Ruotsin Sigtunassa, jossa oli aikoinaan dominikaaniluostari, naakkaa on sanottu munkinsieluksi. Nykyisin naakka on levinnyt myös haja-asutusalueille.
Naakan nimi on monissa kielissä, kuten suomessa, johdettu linnun nenäsointisesta äänestä. Suomessa tunnetaan osuva muoto snjoakka. Ruotsiksi naakka on kaja, norjaksi kaie ja hollanniksi kauw. Myös naakan englanninkielisessä nimessä Jackdaw kuuluu naakan terhakka huuto.
Naakan tieteellinen etunimi monedula merkitsee kolikon syöjää. Nimen taustalla on linnun mieltymys kiiltäviin esineisiin.
Joissakin kulttuureissa naakka katolla merkitsi uutta tulokasta perheeseen. Toisaalla naakkoja on pidetty kuoleman enteenä, mikä ei ole ihme, pesiväthän naakat kirkkojen liepeillä.
Jos naakka ilmestyi alueille, joilla sitä ei ollut aiemmin nähty, odotettiin ruttoa, sotaa tai muuta vastoinkäymistä. Kansanperinteelle tyypilliseen tapaan harvinaisen tapahtuman tulkittiin ennustavan jotakin poikkeuksellista ja ikävää.
Ruotsissa saatetaan sanoa, että joku on "full som en kaja". Suomeksi sanottaisiin "päissään kuin käki". Suomen ja saksan kielessä naista saatetaan nimittää halventavasti naakaksi.
Kirjallisuuden tunnetuin ja epäilemättä omituisin naakka on Franz Kafka. Kafkan sukunimi on johdettu tsekin kielen naakkaa tarkoittavasta sanasta kavka.